Lön för mödan är erfarenhet : En kvalitativ studie om hur arbetstagare med en psykiatrisk diagnos bemöts inom den sociala branschen och hur deras erfarenheter kommer till användning

Syftet med detta examensarbete är att undersöka på vilket sätt arbetstagare inom den sociala branschen som även har psykiatriska diagnoser hanterar sin psykiska ohälsa i arbetslivet. Arbetets syfte är dessutom att kartlägga på vilket sätt dessa arbetstagare använder sina erfarenheter i sitt klientarbete, om de har valt att berätta om sina psykiska besvär på jobbet och vilka eventuella för- och nackdelar psykisk ohälsa kan leda till som anställd. Jag kommer även behandla hur arbetsplatser kan förebygga psykisk ohälsa inom sina organisationer samt vilka förväntningar arbetstagare med psykisk ohälsa har på sina kollegor och förmän. Jag har utfört en kvalitativ undersökning genom att muntligt intervjua fem arbetstagare inom den sociala branschen. Samtliga undersökningsdeltagare har flera psykiatriska diagnoser sedan tidigare. Resultatet i min studie visar att anställda med psykiatriska diagnoser klarar av ett aktivt arbetsliv utan psykiska hinder, om de bearbetat och fått distans till sina egna psykiska besvär. Man kan konstatera att erfarenheter av psykisk ohälsa hos anställda kan vara till stor nytta för klientarbetet inom den sociala branschen. Trots det är psykisk ohälsa ännu ett stigmatiserat ämne, vilket syns i form av arbetstagares strävan till att dölja sina psykiska besvär.Tämän opinnäytetyön tavoite on tutkia miten sosiaalialan työntekijät, joilla on myös psykiatrinen diagnoosi, hoitavat mielenterveyttään työelämässä. Työn tarkoituksena on myös tutkia kuinka työntekijät käyttävät kokemuksiaan asiakastyössään, jos he ovat päättäneet kertoa mielenterveysongelmistaan työssä ja mitkä mahdolliset hyödyt ja haittapuolet työntekijät voivat saada. Keskustelen myös siitä, miten työpaikat voivat edistää mielenterveyttä heidän organisaatioissaan ja minkälaisia odotuksia työntekijällä, jolla on mielisairaus, odottaa henkilökunnasta ja työnjohtajasta. Olen tehnyt laadullisen tutkimuksen haastattelemalla suullisesti viittä sosiaalialan työntekijää. Kaikilla tutkimuksen osanottajilla on muutamia psykiatrisia diagnooseja. Tutkimukseni tulokset osoittavat, että työntekijät, joilla on mielisairaus, voivat hallita aktiivista työelämää ilman psyykkisiä esteitä, jos he ovat käsitelleet omia mielenterveysongelmiaan ja saaneet etäisyyttä niihin. Voi todeta, että työntekijöiden kokemuksia mielenterveysongelmista voi olla suurta hyötyä sosiaalialan asiakastyössä. Tästä huolimatta mielisairaus on vieläkin leimattu aihe, joka näkyy työntekijöiden pyrkimyksinä piilottaa heidän sairauttaan.The purpose of this thesis is to investigate the way in which workers in the social industry who also have psychiatric diagnoses handle their mental illness in working life. The purpose of the work is also to investigate the way in which these employees use their experiences in their client work, if they have chosen to tell about their mental health problems at work and what possible advantages and disadvantages mental illness can lead to as an employee. I will also discuss how workplaces can prevent mental illness within their organizations and what expectations employees with mental illness have of their colleagues and foremen. I have conducted a qualitative survey by orally interviewing five workers in the social industry. All study participants have several psychiatric diagnoses. The results of my study show that employees with psychiatric diagnoses can manage an active working life without mental barriers, but only if they have processed and gained distance to their own mental problems. It can be stated that experiences of mental illness among employees can be of great benefit to client work in the social industry. Despite this, mental illness is still a stigmatized subject, which can be seen in the workers' efforts to hide their mental health problems