ELOKUVAKASVATUS SOSIAALISEN KIRJASTON VÄLINEENÄ: Mikkelin seutukirjaston henkilökunnan näkemykset elokuvakasvatuksesta

Elokuvakasvatuksen voi jakaa kolmeen suuntaukseen. Elokuvakasvatuksen esteettinen suuntaus pitää elokuvaa oppimisen ja opetuksen kohteena. Sen tavoitteena on elokuvamaun kehittäminen. Mediakasvatuksellisen elokuvakasvatuksen suuntaus pitää elokuvaa oppimisen välineenä ei opetuksen kohteena. Sen tavoitteena on elokuvien tekeminen. Kulttuurisen elokuvakasvatuksen suuntauksen tavoitteena on tunnekasvatus. Siihen kuuluu elokuvien tutkiminen, löytäminen kuin emotionaalinen tai henkinen kehitys. Elokuvakasvatus käsite on lähtöisin 1900-luvun alkupuolelta ja sen juuret tulevat Englannista. Suomessa elokuvakasvatukseen ruvettiin kiinnittämään huomiota 1970-luvulla. Opinnäytetyö on kvalitatiivinen tutkimus. Aineistonkeruumenetelmänä on teemahaastattelu ja analyysimenetelmänä on aineistolähtöinen sisällönanalyysi. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää Mikkelin seutukirjaston henkilökunnan näkemyksiä elokuvakasvatuksesta sosiaalisen kirjaston välineenä. Minkälaisia mahdollisuuksia ja esteitä työntekijät paikantavat elokuvakasvatuksella olevan? Haastateltavina on kolme Mikkelin seutukirjaston henkilökunnan jäsentä. Kirjastot ovat suurten haasteiden edessä. Tähän vaikuttavat niin yhteiskunnalliset muutokset, resurssit kuin työntekijöiden muuttuneet roolitkin. Kirjastojen muutokset liittyvät myös kävijöiden muuttuneisiin odotuksiin. Sosiaalinen kirjasto on tuonut kirjastoille uusia ulottuvuuksia kohtaamispaikan näkökulmasta. Sosiaaliseen kirjastoon linkittyy voimakkaasti monialaisuus. Kirjastosta voidaan puhua mediakasvatuksen kolmantena tilana ja kirjastoilla on tärkeä rooli mediakasvatuksen saralla. Tutkimuksessa nousi esille, että kirjastohenkilökunta kokee elokuvakasvatuksen sopivan sosiaalisen kirjaston välineeksi. Aineistosta nousi esille, että elokuvakasvatus oman työn osana ei tuntunut luontevalta. Suurimpia haasteita elokuvakasvatuksen toteuttamiseksi Mikkelin seutukirjastolla koettiin liian pienet resurssit. Esiin nousivat myös elokuvalisenssin kalleus ja tilakysymys. Haastateltavat kokivat oman ammatillisuuden näkökulmasta tärkeäksi aiheeseen perehtymisen ja oman motivaation tärkeyden. Tuloksista ilmeni, että esimerkiksi hanketyön kautta uusien toimintojen kokeileminen olisi suotavaa. Näin pystyttäisiin näkemään toiminnan käynnistyminen ja kävijöiden vakiintuminen.Film education can be divided into three orientations. The aesthetic orientation of film education sees film as an object of teaching and learning. Its objective is to develop one’s film preferences. The media educational orientation sees a film as a tool for learning, not on object of instruction. This orientation focusing on filmmaking. The aim of cultural film education is emotional education. It involves exploring and discovering films in support of emotional and psychical development. The concept of film education came into being in the early 20th century in England. In contrast, film education became known in Finland in the 1970s. The thesis utilized qualitative research. The method of data collection was a thematic interview, and the method of analysis was data-based content analysis. The aim of this research was to find out the views that the staff of the social library at the Mikkeli Regional Library had on using film education as a tool. What opportunities and obstacles do employees acknowledge in film education? Three staff members of the Mikkeli Regional Library were interviewed for this research. At present, libraries are facing major challenges. This is influenced by societal changes, resources, and the change in roles of employees. Changes in libraries are also related to versatile expectations from customers. Social libraries have transformed libraries into meeting places. They can also be described as the third environment of media education and they play an important role in the field of media education. The research shows that library personnel consider film education a suitable tool for a social library. Data also shows that film education does not seem like a natural part of work. The biggest challenge for the implementation of film education that the Mikkeli Regional Library is facing is the lack of resources. Also, the high cost of film licenses and lack of proper learning environments emerged in the interviews. From the point of view of their own professionalism, the participants of the study felt it was important to become familiar with the topic and address their own motivation. The results showed that it would be advisable to try new activities, for example through project work. This would help with the start of new activities and the stability of customer numbers