Hoitajien kokemuksia työhön perehdyttämisestä

Riittävä työhön perehdytys on tärkeä osa hoitotyötä niin potilas- kuin työturvallisuudenkin kannalta. Myös työturvallisuuslaki velvoittaa työhön perehdyttämiseen. Se on tärkeintä ennakoivaa työturvallisuustoimintaa. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata, miten perehdyttäjät kokivat perehdytyksensä eräällä PSHP:n toimialueella. Opinnäytetyön tehtävä oli saada vastaus seuraaviin kysymyksiin: Millaisia perehdytysmetodeja toimialueella käytetään? Mitä mieltä perehdyttäjät ovat omasta perehdyttämisestään? Miten perehdytysmetodit koetaan ja onko niissä kehitettävää? Tavoitteena oli tuoda tietoa perehdytyksestä ja auttaa perehdytyksen kehittämisessä. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisella tutkimusmenetelmällä teemahaastatteluina. Haastatteluissa haastateltiin erään PSHP:n toimialueen lähi- sekä sairaanhoitajia. Haastattelut toteutettiin kahtena ryhmähaastatteluna. Haastattelujen jälkeen haastattelut litteroitiin ja aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Litteroidut ilmaukset, jotka vastasivat tutkimuskysymyksiin, pelkistettiin ja sen jälkeen luokiteltiin ala- ja yläluokkiin. Haastatteluissa huomattiin, että perehdyttäjät ovat tyytyväisiä omaan perehdytykseensä. He ajattelivat, että perehtyjä on vastuussa perehtymisestä yhtä paljon kuin perehdyttäjä. Haastatteluissa nousi esiin sähköisen materiaalin käyttö ja tarkistuslistan tärkeys perehdytyksessä. Toimialueen perehdytysmetodit ja -materiaali koettiin hyviksi ja riittäviksi, mutta aikaa perehdyttämiseen oli perehdyttäjien mielestä liian vähän. Opinnäytetyössä nousi esille ajan riittämättömyys, sekä sähköisen materiaalin ja tarkistuslistan tärkeys. Kehittämisehdotuksena on perehdytykseen käytettävän ajan lisääminen, sekä perehdyttämisjakson rauhoittaminen täysin perehdyttämiselle, mikä tuli ilmi useasti haastatteluissa. Myös sähköisen materiaalin käyttöön tulisi kannustaa jokaisessa perehdyttämisessä. Jatkotutkimusehdotuksena olisi kiinnostava tietää myös perehtyjien kokemuksia sähköisestä materiaalista ja tarkistuslistasta, sekä perehdytykseen käytetystä ajasta.The aim of this study was to show how nurses experience their performance as mentors for new employees in one area of the Pirkanmaa health care district. The study was carried out using the qualitative research method, and the material was acquired in two theme interviews in which a total of six nurses was interviewed. The transcribed phrases that answered the research questions were simplified and then categorised into subclasses and upper classes. The results of the interviews were that the mentoring methods and familiarisation materials were good and sufficient, but the time reserved for the familiarisation process was insufficient, although the checklist used in the process helped in time management. The nurses also thought that it was very important for new employees to be active during familiarisation. In conclusion, the nurses felt that they need more time or that they should only be able to focus on the familiarisation during the process. They also found the familiarisation material useful. As a follow-up research, a study of how the newly introduced employees experience the familiarisation materials, including the checklist and the time used in the familiarisation process is suggeste