Katse etsivään! Yksintyöskentelevien etsivien nuorisotyöntekijöiden kokemuksia työhyvinvoinnista

Tässä opinnäytetyössä tarkastellaan yksintyöskentelevien etsivien nuorisotyöntekijöiden kokemuksia työhyvinvoinnista. Etsivää nuorisotyötä tehdään kunnissa ja sitä tuotetaan lähes poikkeuksetta valtionavusteisesti. Etsivän nuorisotyön lakisääteinen tehtävä on etsiä ja auttaa alle 29-vuotiaita nuoria vapaaehtoisesti ja luottamuksellisesti kohti itsenäisempää elämää, esimerkiksi työn, koulutuksen tai kuntouttavien palveluiden piiriin. Etsivä nuorisotyö on rinnalla kulkevaa, psykosiaalista nuoren tukemista ja ohjaustyötä, jossa korostuvat nuorten monenkirjavat elämäntilanteet ja haasteet. Suomessa on reilut satakunta yksintyöskentelevää etsivää nuorisotyöntekijää, joka on miltei 20 prosenttia koko ammattikunnasta, jossa on vuonna 2020 noin 550 etsivää nuorisotyöntekijää. Työntekijöiden määrä vaihtelee hieman vuosittain ja siihen vaikuttavat valtion avustus, pienten kuntien taloustilanne ja nuoren väestön määrä kunnassa. Yksintyöskentely voi aiheuttaa psykososiaalista kuormitusta työssä ja sen vaikutuksia koettuun työhyvinvointiin ei vielä ole tutkittu etsivän nuorisotyön kentällä syvemmin. Työn tilaajana on Into – etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta ry, joka toimii etsivän nuorisotyön valtakunnallisena asiantuntijaorganisaationa ja vastaa alan kehittämisestä. Työhyvinvoinnin tukemisen ja tarkastelun tarve on noussut valtakunnallisen kehittämisen ja koordinaation kautta ajankohtaiseksi ammattialan professionaalistuessa viime vuosina, erityisesti Etsivän nuorisotyön osaamiskeskuskauden aikana vuosina 2018-2020. Ammattikunnan sisällä on ollut puhetta alueellisista eroista ja siitä, miten erityyppisin ehdoin ja keinoin etsivää nuorisotyötä tehdään erilaisilla alueilla, kuten isoissa kaupungeissa ja maaseudulla. Opinnäytetyöni tavoitteena on sekä kuvata että analysoida yksintyöskentelevien etsivien nuorisotyöntekijöiden kokemuksia työhyvinvoinnista. Opinnäytetyön tarkoituksena on myös toimia keskustelunavaajana yksintyöskentelevien etsivien nuorisotyöntekijöiden työn vaativuuden esiin nostamisessa ja osallistua siten keskusteluun kohderyhmän koetusta työhyvinvoinnista. Opinnäytetyön aineisto koostuu kyselystä, johon vastasi 62 yksintyöskentelevää etsivää. Lisäksi aineistoon kuuluu neljä teemahaastattelua ja havainnointiaineisto. Opinnäytetyöni on laadullinen tutkimus, jossa aineisto on analysoitu sisällönanalyysin avulla. Tuloksia tarkastelen kategorioittain, jakamalla yksintyöskentelevien etsivien nuorisotyöntekijöiden työhyvinvointikokemukseen vaikuttavia tekijöitä kolmeen eri luokkaan: vahvistaviin, heikentäviin ja suojaaviin tekijöihin. Tuloksista koostuu yksintyöskentelevän etsivän nuorisotyöntekijän työhyvinvointikokemuksen prototyyppi, jota voi hyödyntää reflektiivisessä työhyvinvoinnin tarkastelussa tai työnohjaus- ja esimieskeskustelujen tukena. Esitän lisäksi johtöpäätöksinä jatkokehitysehdotuksia yksintyöskentelevien työhyvinvointikokemuksen kohentamiseksi.This thesis examines the experiences of Outreach Youth Workers working alone without everyday peer support by colleagues. Outreach Youth Work is carried out in municipalities and is almost invariably funded with state support. The statutory role of Outreach Youth Work is to seek young people under the age of 29 and help them voluntarily and confidentially towards a more independent life, helping them to find work, education, peer support or rehabilitative services or groups. Outreach Youth Wouth work is a side-by-side, psychosocial support and guidance work, which emphasizes the diverse life situations and challenges of young people. Finland has more than a hundred or so Outreach Youth Workers working alone, which is nearly 20 % of all the professionals in year 2020. The number varies slightly from year to year and is affected by the amount of state subsidies as well as the economic situation of small municipalities and the number of young people living there. The effects of solitary work on perceived work well-being have not yet been studied in depth in the field of Outreach Youth Work. The client of this thesis is Into – Association for Outreach Youth Work and Workshop Activities, which acts as a national expert organization for Outreach Youth Work and is responsible for the development of the field. The need to support well-being at work has become topical through national development and coordination as the profession has progressed in recent years, especially by the Outreach Youth Work Center of Expertise in 2018-2020. There has also been discussion within the profession about regional differences and variable types of conditions and means of Outreach Youth Work that are carried out in different areas, such as large cities and rural areas. The aim of my thesis is both to describe and analyze the experiences of Outreach Youth Workers working alone. The purpose of the thesis is also to act as a discussion opener in highlighting the demanding nature of Outreach Youth work when working without a team or a colleague. The material of the thesis consists of a electronic questionnaire with 62 respondents, thematic interviews for four Outreach Youth Workers and observational material. My thesis is a qualitative research in which the material has been analyzed with the help of content analysis. I look at the results by category, dividing the factors that influence the well-being experience of the target group into three different categories: strengthening, weakening, and protective factors. The results consist a prototype of the solitary working Outreach Youth Worker, which can be utilized for a reflective review of well-being at work or to support work supervision and supervisor discussions. In addition, I present proposals for further development to improve the well-being experience of those who work alone in the field of Outreach Youth Work