Lastensuojelun systeemisen toimintamallin käyttöönotto : Työntekijöiden näkökulma toimintamallin käyttöönottoon ja sitä edistäviin sekä estäviin tekijöihin

Suomalaisen lastensuojelujärjestelmän on viime vuosina kuvattu olevan toimimaton, ylikuormitettu, byrokraattinen sekä liikaa palveluohjaukseen ja koordinointiin painottuva. Ratkaisuksi tähän on Suomessa alettu kehittää aluksi LAPE-muutosohjelman ja sittemmin SyTy-hankkeen myötä lastensuojelun systeemistä toimintamallia. Systeeminen toimintamalli perustuu alun perin Hackneyn malliin. Lastensuojelun systeemisen toimintamallin tavoitteena on organisoida lastensuojelun sosiaalityö uudella tavalla tiimityöksi, joka perustuu systeemiseen ja perheterapeuttiseen näkökulmaan ja toimintatapaan sekä vastuun jakamiseen. Myös Siun sote on pilotoinut ja ottanut käyttöön lastensuojelun systeemisen toimintamallin alueellaan. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia Siun soten pilottialueiden työntekijöiden kokemuksia systeemisen toimintamallin käyttöönotosta sekä käyttöönottoa edistävistä ja estävistä tekijöistä. Aineisto tähän tutkimukseen koottiin pilottialueiden työntekijöiltä kahdella ryhmähaastattelulla. Ryhmähaastatteluihin osallistui yhteensä 11 lastensuojelun työntekijää kaikista systeemisen tiimin keskeisistä rooleista (kuten perheterapeutti, sosiaalityöntekijä, koordinaattori, konsultoiva sosiaalityöntekijä). Haastattelun teemat muokkautuivat hyvin pitkälle systeemisen toimintamallin keskeisten elementtien mukaisesti. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysiä käyttäen. Tutkimuksen tuloksissa oli havaittavissa tiettyä jakaantuneisuutta. Systeeminen toimintamalli koettiin hyväksi ja potentiaaliseksi, mutta käyttöönotto on ollut haastavaa eikä systeemistä toimintamallia koettu vielä omaksuttaneen kokonaisvaltaisesti. Systeemisen toimintamallin käyttöönottoa estäviä mutta myös edistäviä tekijöitä löytyi runsaasti. Työntekijöiltä löytyy jo jonkin verran systeemisen työskentelyn edellyttämää osaamista ja motivaatiota, mutta nykyisillä niukoilla resursseilla ja jäykillä rakenteilla sekä tukevien elementtien puuttuessa käyttöönotto ei ole onnistunut toivotulla tavalla. Tuloksista voidaan päätellä, että toimiakseen ja juurtuakseen kunnolla tulee systeemisen toimintamallin käyttöönottoon ja erityisesti resursseihin, rakenteisiin sekä esimerkiksi johdon ja organisaation tukeen kiinnittää erityistä huomiota. Systeemisen toimintamallin keskeisten elementtien kuten systeemisen viikkokokouksen, systeemisen tiimin rooleineen ja systeemisen asiakastyön kirkastaminen ja fokuksen uudelleentarkastelu sekä yksilö-, tiimi- ja organisaatiotasolla edistäisi mallin käyttöönottoa kohdeorganisaatiossa. Toimintamalli on sekä kohdeorganisaatiossa että laajemmin lastensuojelun kentällä vielä melko uusi, joten aiheesta tehty tutkimus tukee toimintamallin käyttöönottoa muilla Siun soten alueilla ja lisää tutkimuksen merkityksellisyyttä. Tulokset ovat hyödynnettävissä sekä kohdeorganisaatiossa että laajemmin kansallisella tasolla.During the last decades, the Finnish child protection system has been inoperative, overloaded, bureaucratic and has focused too much on service guidance and coordination. As a solution there has been developed a systemic practice model for child protection. Originally the systemic practise model is based on Reclaiming social work -model and it is from London. The main goal of the systemic practice model is to organize child protection’s social work in a new way. This new way of working is based on a systemic and family therapeutic perspective and approach and teamwork. Also, the client organization of this study, Siun sote, has introduced the systemic practise model. The purpose of this study was to research how the employees of Siun sote experience the piloting of the systemic practice model and which factors promote and prevent introduction. Research data was collected using a group interview in two different interviews. Altogether 11 workers from all different roles of the systemic unit were interviewed (like family therapist (clinical), social worker, coordinator, consulting social worker). The interview themes were based on the main elements of the systemic practise model. The data was analysed using the content analysis. The most important result of this study was that the systemic practise model is good and has potential, but the implementation has been difficult. The holistic adoption of the systemic way of working has not succeeded properly. Many elements that supported and inhibited the piloting of the systemic practise model were found. The workers who were interviewed for this study had already some knowledge and right kind of motivation for a new way of working, but lack of resources, rigid structures, and lack of supporting elements are making it difficult. Supporting elements, adequate resources, and support from the organisation and management should be invested properly in while the systemic practise model is being introduced. Also, the main elements of the systemic practise model should be clarified at the individual, team, and organizational levels