Ala- ja yläkoululaisten kokema kiusaaminen sosiaalisessa mediassa

Sosiaalinen media (some) on tullut osaksi jokapäiväistä elämää ja suurelle osalle ihmisistä se on osa työtä, opiskelua tai vapaa-aikaa. Sosiaalinen media tuo mukanaan hyötyjä, kuten sosiaalisia kontakteja ja uutta tietoa, mutta sillä on myös haittapuolensa. Sosiaalisessa mediassa tapahtuva kiusaaminen on tullut uudeksi kiusaamismuodoksi koulukiusaamisen rinnalle ja sitä voi olla hankala havaita. Toisaalta sosiaalisessa mediassa tapahtuva kiusaaminen voi olla myös koulukiusaamista. Internetin antama anonymiteetti saattaa laskea kynnystä kiusata eikä kiusaamista pääse vapaa-ajallakaan pakoon. Eri somepalveluiden kautta tapahtuva kiusaaminen on lapselle ja nuorelle yhtä vahingollista kuin luokkahuoneessa, välitunnilla tai koulumatkalla tapahtuva kiusaaminen. Opinnäytetyömme tarkoituksena oli selvittää, minkä verran erään oululaisen koulun 5.-, 7.- ja 9. luokkalaisten keskuudessa esiintyy kiusaamista sosiaalisessa mediassa. Halusimme myös selvittää, millaisia muotoja kiusaamisella on eri sosiaalisen median kanavilla sekä sitä, miten somessa tapahtuvaan kiusaamiseen voidaan puuttua. Opinnäytetyömme tavoitteena oli tuottaa tietoa kiusaamisesta opetushenkilöstölle ja kouluterveydenhoitajille, jotka voivat hyödyntää tuloksia esimerkiksi keskustelemalla niistä oppilaiden kanssa tai vanhempainillassa vanhempien kanssa. Lisäksi tulokset voivat auttaa heitä pohtimaan eri tapoja puuttua somessa tapahtuvaan kiusaamiseen. Kyselyyn vastasi yhteensä 173 oppilasta. Opinnäytetyössä käytimme kvantitatiivista tutkimusmenetelmää ja tutkimusaineisto kerättiin sähköisellä, strukturoidulla kysymyslomakkeella sekä analysoitiin kysely- ja raportointisovellus Webropol-työkalua hyödyntäen. Kyselystä selvisi, että somekiusaamista tapahtuu useissa eri sosiaalisen median palveluissa mutta pääasiassa Instagramissa, WhatsAppissa, Snapchatissa sekä TikTokissa. Vastaajista 7,5 % oli tullut kiusatuksi somessa vuoden 2019 aikana. Kiusaamistapauksia on sekä alakouluikäisten että yläkouluikäisten keskuudessa mutta prosentuaalisesti eniten sitä esiintyy 9. luokkalaisten keskuudessa. Muodoltaan se on pääasiassa haukkumista tai ilkeää kommentointia ja juoruilua. Jatkotutkimusaiheena voisi selvittää kuinka terveydenhoitaja voi työssään puuttua sosiaalisessa mediassa tapahtuvaan kiusaamiseen. Somekiusaamisen esiintyvyyttä voisi tutkia myös muissa Oulun kouluissa