Markkinatutkimus aloittavan yrityksen liiketoimintasuunnitelman tukena

Liiketoimintasuunnitelma on oleellinen osa kilpailukykyisen yrityksen toimintaa. Liiketoimintasuunnitelmalla jäsennellään yrityksen strategiaa sekä operatiivisia toimia. Sisäiseen tarkasteluun laadittu liiketoimintasuunnitelma tukee yrityksen johtoa sekä työntekijöitä pyrkimään kohti siinä asetettuja tavoitteita siinä ilmennetyillä toimintamalleilla. Ulkoiseen käyttöön laaditulla suunnitelmalla viestitään sidosryhmille sekä rahoittajille yrityksen tavoitteista sekä taloudellisista näkymistä. Liiketoimintasuunnitelma laaditaan markkinalähtöisesti, jolloin toimintaympäristön, sisäisten toimintojen, riskien ja asiakkaiden sekä niiden muutosten selvittäminen sekä liikeidean markkinaan soveltuvuuden arviointi on välttämätöntä ja jatkuvaa. Markkinaa tutkitaan markkinatutkimusten keinoin, joilla pyritään lisäämään tietoa kohdemarkkinasta. Liiketoimintasuunnitelma laaditaan siihen sopivaksi, jolloin tuotteet tai palvelut voidaan tuottaa mahdollisimman tehokkaasti ja osuvasti. Tässä opinnäytetyöraportissa tutkitaan toimeksiantajan potentiaalisia asiakkaita. Toimeksiantaja Tmi Lassi Kuuselan alustavan liikeidean mukaan yritys tarjoaa sähkökitaroiden ja -bassojen, akustisten kitaroiden sekä niihin liittyvien musiikkilaitteiden huoltopalveluita Pääkaupunkiseudulla. Yritys on suunnitteluvaiheessa ja sen seuraava askel on liiketoimintasuunnitelman laatiminen. Tmi Lassi Kuuselalle tuotetussa kohderyhmää kuvailevassa määrällisessä kyselytutkimuksessa oli tavoitteena tutkia kohderyhmän rakennetta, sen tarpeita huoltopalvelulle sekä koettua tyytyväisyyttä kitara-, basso-ja laitehuoltopalveluihin. Näin pyrittiin vastaamaan tutkimusongelmaan ”Millaisia ovat akustisten ja sähköisten kitaroiden sekä sähköisten bassojen ja muiden sähköisten soitin-ja kaiutinlaitteiden huoltoa tarjoavan yrityksen potentiaalisen kohderyhmän asiakasryhmät?”. Tutkimusaineisto kerättiin kyselylomakkeella, jota levitettiin alan harrastajien Facebook-ryhmissä. Vastausjakauma painottui miehiin, joita vastaajista oli 95 %. Eniten vastaajia oli Helsingissä. Tutkimuksessa asiakasryhmiä etsittiin demografisten tietojen lisäksi harrastuneisuuden perusteella. Vastaajat olivat keskimäärin aktiivisia harrastajia. Asiakasryhmiä löytyi myös aiemman ostokäyttäytymisen perusteella niistä, jotka olivat käyttäneet huoltopalveluita sekä niistä, jotka eivät olleet. Asenteiden perusteella löydettiin myös asiakasryhmä, joka hoitaa huoltonsa itse eivätkä koe tarvitsevansa palveluntarjoajaa. Tutkimusaineisto näytti, että kohderyhmän huoltotarpeet ovat harvoja. Internetiä ei koettu tärkeäksi huoltopalvelua valittaessa, mutta kilpailijakartoitus näytti, että sitä ei tällä hetkellä tarjota tavoitettavuuden kanavana. Suurimmat kehityskohdat löytyivät itsenäisesti laitteensa huoltavien sekä satunnaisesti harrastavien asiakkaiden ostotarpeiden aktivoinnista, ostoprosessin käynnistämisestä ja kulusta sekä internet-työkalujen kehittämisestä tavoitettavuuden ja markkinoinnin kanavaksi. Internet ei ole alan toimijoiden keskuudessa ratkaisevassa käytössä eivätkä asiakkaat sitä olleet tottuneet käyttämään. Vastauksissa toivottiin edullisia hintoja, mainontaa sekä henkilökohtaista palvelua, joihin kohdennetulla, suunnitelmallisella digi-ja somemarkkinoinnilla voidaan pyrkiä ja näin tarjota lisäarvoa löytyneille asiakasryhmille