Metson huomioiminen monimuotoisessa metsänhoidossa

Metsätaloudessa pyritään nykyään monitavoitteisuuteen ja kestävyyteen. Talousmetsien hoitomenetelmät ovat viime vuosina monipuolistuneet, ja siten on mahdollista ottaa riista paremmin huomioon metsäsuunnittelussa. Metsälain uudistumisen myötä vuonna 2014 jatkuva peitteinen metsänkasvatus on ehtinyt vakiintua monimuotoisuutta tukevana metsänkäsittelytapana. Opinnäytetyöni toimeksiantaja on Iin kunta ja Metsätoimisto Kiramo Oy, jolla Iin kunta teettää monitavoitteisen metsäsuunnitelman. Opinnäytetyössä laaditaan kuviokohtaiset toimenpidesuunnitelmat, joissa otetaan huomioon metson elinympäristöt. Metsoa voidaan pitää indikaattorilajina, koska se on elinympäristön suhteen vaatelias riistalintu. Runsas alikasvos, monipuolinen puusto ja metsän peitteisyys tarjoavat metsolle viihtyisän ja suojaisan elinympäristön. Metson elinympäristöjen huomioiminen kuviotasolla tuo lisäarvoa Iin kunnan metsien monitavoitteiseen suunnitelmaan. Kuviot valittiin alueilta, joissa metsoa jo esiintyy. Toimenpide-ehdotuksien laadinnassa tärkeintä on saada metso pysymään näillä alueilla tulevaisuudessakin. Iin kunnan metsissä merkittäviä ja vaalittavia metson elinympäristön piirteitä ovat suon ja metsän väliset vaihettumisvyöhykkeet, tiheiköt ja varvusto. Vaihettumisvyöhykkeet pyritään jättämään metsänhoidon ulkopuolelle tai niihin suositellaan tehtäväksi vain poimintahakkuita. Tiheiköitä säästetään ja luodaan uusia tiheikköjä metsän hoitotoimenpiteiden yhteydessä. Metsänhoidossa pyritään lisäämään sekametsien osuutta ja huomioimaan peitteellisyys. Maanmuokkauksessa suositaan kenttä- ja pohjakerrosta säästäviä menetelmiä. jolloin varvusto säilyy. Metsät ovat myös metsolle riittävän laajoja, kun otetaan huomioon metsien yhtenäisyys Iin kunnan metsien ulkopuolellekin. Ojituksesta hyötymättömiä suometsiä on mahdollista ennallistaa, josta hyötyvät metsopoikueet ja samalla luonnon monimuotisuus lisääntyy. Toimenpide-ehdotuksia voidaan soveltaa myös muille metsätiloille, sillä viime vuosina on jo voitu todeta, että monimuotoisemmat metsänkäsittelytavat säilyttävät metson elinympäristöjä