Ryhmärakenteen muutos päiväkodissa: Työntekijöiden ja huoltajien kokemuksia siirtymisestä ikäkausiryhmästä 1-5-vuotiaiden lasten ryhmään

Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää päiväkodin työntekijöiden sekä lasten huoltajien kokemuksia päiväkodissa toteutetusta ryhmärakenteen muutoksesta eli sen siirtymävaiheesta sekä 1–5-vuotiaiden lasten ryhmän pedagogisesta toiminnasta. Ryhmärakenteiden muutos on osa Hämeenlinnan varhaiskasvatuksen kehittämistyötä, ja opinnäytetyö tukee siirtymistä ikäkausiryhmistä 1–5-vuotiaiden lasten ryhmiin. Työelämäyhteytenä oli Hämeenlinnan kaupungin päiväkoti, jossa muutos on jo toteutettu. Tietoperustassa tarkasteltiin varhaiskasvatusta ohjaavia asiakirjoja, ryhmärakenteiden kehittämistyötä Hämeenlinnan varhaiskasvatuksessa sekä tutkittavassa päiväkodissa toteutettua muutosta. Lisäksi käsiteltiin pedagogiikkaa 1–5-vuotiaiden lasten ryhmässä, erityisesti pedagogisen toiminnan suunnittelua, pienryhmätoimintaa ja lapsen oppimista ryhmässä. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Tutkimusaineisto kerättiin sähköisillä kyselylomakkeilla, joihin vastasi kahdeksan työntekijää ja kuusi huoltajaa. Analyysimenetelmänä käytettiin teemoittelua. Tutkimustulosten mukaan työntekijät kokivat muutoksen olleen ilmoitettava asia, jonka toteutukseen sai vaikuttaa. Muutos herätti alkuun huolta sekä työntekijöissä että huoltajissa. Työn kehittämismahdollisuudet sekä lasten moninaisuus nähtiin myönteisinä asioina. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että pienryhmätoiminta, työntekijöiden sensitiivisyys ja ammattitaito sekä ihmissuhteiden pysyvyyden tukeminen ovat merkittäviä asioita 1–5-vuotiaiden lasten ryhmän toiminnassa.The aim of the thesis was to find out how the day care staff and children’s guardians experienced a change in the group structure. The change includes the transition phase and the pedagogical activity of a mixed group of children aged 1–5. The structural change is a part of the development of early childhood education in Hämeenlinna and the aim of the thesis is to support the transition from the same-age groups to mixed-age groups. The study was carried out in a daycare centre in Hämeenlinna, where the change had already been implemented. The theoretical background deals with the guiding documents of early childhood education, the development of group structures in early childhood education in Hämeenlinna and the change implemented in the daycare centre under study. Pedagogy in a mixed group was also included, especially the planning of pedagogical activities, small group activities and a child’s learning in a group. A qualitative research method was used, and the data were collected by an electronic inquiry. The inquiry was answered by eight staff members and six guardians. The data were analysed by thematizing. According to the results, the staff felt that the change was merely announced; however, they were able to influence its implementation. At first, the change raised concerns among both the staff and the guardians. Opportunities to develop ones’ work and the diversity of the children were regarded as positive things. In conclusion, small group activities, the sensitivity and professionalism of staff, and supporting the permanence of human relationships are important factors in a mixed group of children aged 1–5 years