Keskustelukäytäntöjen kehittäminen kohdeyrityksessä : Tiimiläisen näkökulma

Opinnäytetyön toimeksiantaja on suomalainen asiantuntijapalveluita tarjoava organisaatio, jolla on toimipisteitä ympäri Suomea. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia, kuinka kohdeyrityksen työntekijät kokevat nykyiset keskustelukäytännöt, jotta voitaisiin selvittää mitä keskusteluissa voidaan kehittää. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa kehitysideoita, joita toimeksiantaja voisi käytännössä hyödyntää. Opinnäytetyön teoreettisessa viitekehyksessä käsiteltiin asenteiden vaikutusta keskusteluihin, keskusteluihin valmistautumista, palautteen ja kuuntelemisen merkitystä sekä työhyvinvointiin liittyviä asioita. Teorian pohjalta pystytään tunnistamaan keskustelujen kannalta olennaisia tekijöitä. Lähteinä on käytetty sekä ajankohtaisia että tunnettuja alan julkaisuja. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kvantitatiivista eli määrällistä tutkimusta. Aineistonkeruumenetelmänä oli verkkokysely, joka laadittiin Webropol-ohjelmistolla. Samalla ohjelmistolla pystyttiin myös analysoimaan kerättyä aineistoa ja muodostamaan raportteja. Avoimet vastaukset analysoitiin luokittelun avulla. Tutkimuksen perusteella saatiin selville, että suurin osa tiimiläisistä kokee, että keskustelut toimivat ja niistä on hyötyä. Tutkimus toi esille tiimiläisten odotuksia keskusteluita kohtaan, mikä heidän mielestään tarkalleen keskusteluissa toimii ja missä olisi vielä parantamisen varaa. Tiimiläisten vastausten pohjalta on saatu kuva kehittämistä vaativista asioista ja siitä, miten keskustelut olisivat mahdollisesti jatkossa entistäkin hyödyllisempiä.The thesis was commissioned by a Finnish organization providing expert services with offices all over Finland. The purpose of the thesis was to study how the employees of the target company experience the current discussion practices in order to find out what can be developed in the discussions. The aim of the thesis was to produce development ideas that the client could use in practice. The theory part focuses on how attitudes affect discussions, preparing for discussions, the importance of feedback and listening, and issues related to well-being at work. On the basis of the theory, it is possible to identify factors that are relevant to the discussions. Both current and known publications in the field have been used as sources. The research was executed as a quantitative study. The data collection method was an online survey prepared with Webropol software. The same software was also used to analyze the collected data and generate reports. Open responses were analyzed by classification. The results indicated that most team members find the discussions workable and useful. The study clarified the team members' expectations for the discussions and what they think is good about the discussions. The study also identified issues where there is still room for improvement. Based on the team members' responses, it became clear how the discussions could be even more useful in the future