Pre-colonial, Colonial and Post-colonial Forest Legislation, Forest Policies and Practices : Forest Law, Forest Policy and Enforcement Mechanisms for Protection of Forest Resources in the Sudan

Many countries in sub-Saharan Africa have seen considerable concern about the depletion and loss of natural resources due to over exploitation and other socio-economic activities. This menace of resource degradation threatens the stability of the ecosystem, food security, national and international security, and the very survival of life of people in the region. The general aim of this research is to explore how the legal development during colonial times - with forests and forest activities becoming colonial property and under colonial authority, and with the exercise of police power - in many ways contradicted and broke up the traditional customary law in the Sudan. More specifically, the study describes the major elements in the development of forest law in the Sudan: Prior to the colonization, during the colonization by the British from late 18th century to independence in 1956, and elements of the development of the forest law after independence. It seeks to analyse the legal mechanisms for enforcement and implementation in the broader context of sustainable development in the Sudan: It examines the enforcement from the perspective of its relationship with environmental laws. It examines a wide range of laws and conventions that have an indirect impact on forest conservation and development. It attempts to answer the following questions: What are the legal enforcement mechanisms that help to enhance compliance with the rule of law and promote sustainable development? What are the obstacles that hinder the enforcement and implementation of these legal mechanisms? What was the forest policy and legislation in Sudan during the colonial era? What changes, if any, occurred or should have occurred? Looking into the future, what may be expected, and how could it be made better than today? This study complements qualitative content analysis (QCA) with mono-disciplinary legal research data. Qualitative content analysis largely involved the use of data derived from a range of primary sources of Environmental Law such as domestic and regional law, early 20th-century English colonial law and customary law as evidenced by national legislation, government statements and restatements. The data have been analysed by means of content analysis. Results indicate that legal mechanism that can help to enhance compliance with the rule of law may include public awareness and participation, conservation orders, environmental permitting and licensing system, and environmental impact assessment. It has been shown in this study that the received law forms an essential or basic element of forest legislation and development in the Sudan and as far as law does not fulfil people’s needs, they do not consider it as binding. In addition, the evidence seems to indicate that the colonial era laws have not been compatible with Sudanese pre-existing social norms and have not been well received and thus implemented. Findings demonstrate that in a bid to tackle land use issues, the government of the Sudan has created the necessary enabling environment by putting in place environmental policies and legislation as well as setting up a wide range of institutions that handle various aspects of resource management such as law enforcement, policy formulation, research, and creation of awareness. The evidence seems to be strong that the government has provided some level of legal recognition to customary and state land tenure. Despite the above efforts, environmental degradation in Sudan is still a major concern. The study suggests that efforts must be made to encourage an internal process of law development and to produce a self-sustaining demand for legal innovation and change. The conclusion from the study is that the most common explanation for non-compliance is inadequate monitoring and enforcement of law. Weakness in the rule of law has grave consequences in minimizing progress towards sustainable development. Keywords: Compliance, colonialism, enforcement, environmental changes, foreign law, legal mechanisms, natural resources, sub-Saharan Africa, the SudanLuonnonvarojen liiallisen hyödyntämisen ja muiden sosio-ekonomisten toimintojen takia monet Saharan etelänpuoleiset maat kantavat huolta luonnonvarojensa vähenemisestä ja niiden menettämisestä. Tämä voimavarojen väheneminen uhkaa maiden ekosysteemiä, ruokahuoltoa, kansallista ja kansainvälistä turvallisuutta sekä alueen väestön eloonjäämistä. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten siirtomaa-ajan oikeudellinen kehitys, jona aikana metsistä ja metsän käyttömuodoista tuli siirtomaahallinnon alaista siirtomaaomaisuutta jopa poliisivaltaa käyttämällä, oli monin tavoin ristiriidassa Sudanin perinteisen tapaoikeuden kanssa sitä rikkoen. Tutkimus kuvailee toisin sanoen metsäoikeuden kehityksen keskeisimpiä kausia Sudanissa: aikaa ennen siirtomaaherruutta, jota kesti Britannian siirtomaahallinnon ajan 1700-luvun lopulta itsenäisyyteen 1956 asti, ja metsäoikeuden kehityksen maassa itsenäisyyden jälkeen. Tutkimus pyrkii kestävän kehityksen laajemmassa kehyksessä analysoimaan oikeudellisen soveltamisen ja täytäntöönpanon mekanismeja: tutkimuksessa tarkastellaan täytäntöönpanon yhteyttä ympäristöoikeuteen. Tutkimuksen kohteena on laaja kirjo lakeja ja perinteitä, joilla on epäsuora vaikutus metsänsuojeluun ja kehitykseen. Työssä pyritään vastaamaan seuraaviin kysymyksiin. Mitkä ovat ne oikeudelliset täytäntöönpanon mekanismit, jotka parantavat laillisuuden noudattamista ja edistävät kestävää kehitystä? Mitkä ovat ne esteet, jotka haittaavat näiden oikeudellisten mekanismien täytäntöönpanoa ja soveltamista? Minkälaista oli siirtomaahallinnon aikainen metsätoimintaohjelma ja lainsäädäntö Sudanissa? Mitä muutoksia tehtiin tai olisi pitänyt tehdä? Mitä on odotettavissa tulevaisuudessa ja miten parantaa asian tilaa nykyiseen verrattuna? Tämä tutkimus yhdistää yksittäiseen oikeudenalaan keskittyvän oikeudellisen tutkimuksen ja laadullisen sisältöanalyysin (qualitative content analysis, QCA). Laadullinen sisältöanalyysi tarkoittaa tässä suurelta osin sellaisen datan käyttöä, joka saatiin monenlaisista ensikäden lähteistä kuten kansallisen ja alueellisen ympäristöoikeuden lähteistä, 1900-luvun alun englantilaisesta siirtomaaoikeudesta, sekä tapaoikeudesta, jollaisena se ilmenee kansallisessa lainsäädännössä, hallituksen lausunnoista sekä oikeuskäytännön tiivistelmistä (‘Restatements’ on common law-järjestelmälle ominainen tapa koota yhteen oikeuskäytäntöön perustuvia tiivistelmiä lain nykytilasta. Kääntäjän huomautus.). Aineistoa on käsitelty sisältöanalyysin keinoin. Tulokset indikoivat, että sellainen oikeudellinen järjestelmä, joka olisi omiaan edistämään laillisuuden noudattamista, voisi sisältää julkista tiedottamista ja osallistumista koskevia keinoja, suojelumääräyksiä, ympäristölupajärjestelmän sekä ympäristövaikutusarviointia. Tässä tutkimuksessa on osoitettu, että emämaasta omaksuttu laki muodostaa keskeisen osan metsälainsäädännöstä ja sen kehityksestä Sudanissa, mutta sääntely ei täytä väestön tarpeita, koska ihmiset eivät pidä sitä sitovana. Tämän lisäksi tutkimustulokset näyttävät osoittavan, että siirtomaakauden lait eivät ole olleet yhteensopivia aikaisemmin voimassa olleiden Sudanin oikeudellisten normien kanssa eikä niitä siksi ole juurikaan hyväksytty eikä myöskään toimeenpantu. Tulokset osoittavat, että pyrkimyksessään hoitaa maankäytön haasteita Sudanin hallitus on saanut aikaan tarvittavan toimintaympäristön ottamalla käyttöön ympäristötoimia ja antamalla lainsäädäntöä sekä rakentamalla laajan kirjon instituutiota käsittelemään luonnonvararesurssien hallinnoinnin eri osa-alueita, kuten lainvalvontaa, toimenpiteiden määrittelyä, tutkimusta ja tietoisuuden lisäämistä. Tulosten valossa näyttää vahvasti siltä, että hallitus on antanut jonkintasoista hyväksyntää tapaoikeuteen perustuvalle ja valtiolliselle maan hallinnalle. Näistä yllä mainituista toimista huolimatta ympäristön tilan heikentyminen Sudanissa on vieläkin keskeinen ongelma. Tutkimus osoittaa, että on tarvetta kehittää lainsäädäntöprosessin sisäisiä rakenteita ja avata tie itseään täydentäville oikeudellisille innovaatioille ja muutoksille. Tämän tutkimuksen johtopäätöksenä on, että pätevin selitys sille, että lakeja ei noudateta, on riittämätön seuranta ja laillisuusvalvonta. Laillisuuden ylläpitämisen heikkoudella on vakavia seurauksia vähentäessään edistymistä kohti kestävää kehitystä. Avainsanat: Vaatimustenmukaisuus, siirtomaavalta, toimeenpano, ympäristönmuutokset, ulkomainen oikeus, oikeudelliset mekanismit, luonnonvarat, Saharan etelänpuoleinen Afrikka, Suda