Relational Subjects : Family relations, law and gender in the European Court of Human Rights

This study is a sociological analysis of the establishment and recognition of family relations in the case law of the European Court of Human Rights. How are close personal relations between adult couples and children and their parents recognised in the case law of the European Convention on Human Rights (ECHR)? What kinds of combinations of biological, legal, social and gendered personal relations are regarded as family life in legal disputes between individual applicants and Member States of the Council of Europe? Following Nicola Lacey, the analysis develops a notion of relational subjects framed by perspectives from feminist legal theory, relational sociology and contemporary debates on the law and politics of family formation. It also offers a sociological reading of relevant ECHR case law. Relevant judgements from 1979 2014 act as primary data, supported by relevant inadmissibility decisions and reports from 1960 onwards (90 cases in total). In the data, a historical shift from emphasising status (married/unmarried, male/female) towards identity (sexual orientation, gender identity, genetic origins, genealogy) in recent case law may be identified. The notion of individual rights holders is examined from a relational perspective inspired by sociological and anthropological theory and gender studies in law, emphasising the importance of life-sustaining relations of care and dependency in the spirit of feminist relational (legal and political) theory that do not always follow preconceived structures of kinship recognition. Furthermore, it is enquired whether relations between legal subjects are more fruitfully viewed as transactional or transcendental from the point of view of two differing academic schools in the field of relational sociology, one among many other general theories on the constitution of society. It is argued that a process of divergence between alliance (marriage, civil unions, cohabitation) and filiation (legally recognised parent-child relations) has been intensified with the emergence of same-sex marriage and civil unions in the European legal arena in recent years. Politically and legally, alliance is simpler to transform into a gender-neutral legal relation than filiation. Both gender and physical sex, as social and biologico-legal dimensions of the dichotomy of masculine/feminine, provide critical perspectives to the establishment of relations of filiation. It is argued that from a human rights perspective, a gender-sensitive approach is required in relation to questions of corporeal maternity and paternity, as complex issues such as access to knowledge of one s genetic origins and the inalienability of the human body in processes of assisted reproduction crop up in many contexts of which ECHR case law is just one arena.Liittojen monimuotoistuessa vanhemmuuden määräytyminen pysyy sukupuoleen sidottuna Tässä tutkimuksessa tarkastellaan perhesuhteiden tunnustamista Strasbourgissa toimivan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) oikeustapauksissa. Tutkimuksessa kysytään, miten parisuhteet ja vanhempien ja lasten väliset suhteet on tunnustettu aiheeseen liittyvissä EIT:n oikeustapauksissa sen olemassaolon aikana (90 oikeustapausta). Ensisijainen tutkimusaineisto koostuu aiheeseen liittyvistä tuomioista vuosina 1979 2014. Tuomiot koskevat mm. avioliittoa, avoliittoa, rekisteröityjä parisuhteita sekä oikeudellisen äitiyden ja isyyden määräytymistä eri tilanteissa. Millaisia biologisten, oikeudellisten, sosiaalisten ja sukupuolittuneiden suhteiden yhdistelmiä yksilöiden ja Euroopan neuvoston jäsenvaltioiden välisissä kiistoissa pidetään perhe-elämänä? Tutkimuksessa kehitetään feministisiä, antropologisia ja sosiologisia näkökulmia yhdistäen ymmärrystä siitä, miten perhe-elämän suojasta kamppaillaan ihmisoikeuksien tulkinnan kentällä. EIT:n oikeustapauksia analysoidaan liittojen solmimisen, verisukulaisuuden ja polveutumisen käsitteiden avulla. Polveutuminen viittaa tässä tutkimuksessa vanhempien ja lasten välisiin oikeudellisiin suhteisiin. Tutkimuksessa kartoitetaan millä tavoin puolisot, vanhemmat ja lapset ovat suhteissa eläviä ja toisistaan riippuvaisia oikeudellisia henkilöitä. Aineistosta ilmenee, että eurooppalaisessa ihmisoikeuksien tulkinnassa on tapahtunut siirtymä statuksesta identiteetteihin. Status viittaa henkilön siviilisäädyn lisäksi hänen oikeudelliseen sukupuoleensa ja identiteetti seksuaaliseen suuntautumiseen ja sukupuoli-identiteettiin, mutta myös geneettiseen alkuperään. Oikeustapausaineisto antaa tukea väitteelle, jonka mukaan ruumiillisiin prosesseihin liittyvä äitiys ja isyys ovat ihmisoikeusnäkökulmasta tarkasteltuna pohjimmiltaan yhteismitattomia ja taipuvat vaikeasti yksinkertaistavan tasa-arvopuheen kohteeksi. Tutkimuksessa väitetään, että viimeaikaisten Euroopan neuvoston jäsenvaltioita sitovien oikeustapausten valossa liittojen solmiminen ja polveutuminen erkanevat toisistaan enenevässä määrin. Liittojen solmiminen ja polveutumisen muodoista vain adoptio ovat muutettavissa oikeudellisesti melko helposti sukupuolineutraaleiksi suhteiksi ja tällöin laajempi joukko yksilöitä pääsee nauttimaan perhe-elämän suojaa yhteiskunnallisella tasolla. Sen sijaan oikeudellisen polveutumisen muut muodot nostavat esiin kiperiä kysymyksiä. Esimerkiksi viime vuosina EIT:ssä käsitellyt rajat ylittäviä sijaissynnytysjärjestelyjä koskevat tapaukset nostavat esiin perustavanlaatuisia kysymyksiä ihmisruumiin hyödyntämisestä ja ihmisoikeuksien luovuttamattomuudesta