Julkisen saatavan velkojan asema eurooppalaisessa konkurssissa

Yritystoiminnan kansainvälistyessä myös konkurssit muuttuvat yhä kansainvälisemmiksi. Julkisoikeudelliset velkojat ottavat aktiivisesti osaa Suomessa käytävään konkurssimenettelyyn. Eurooppalaista konkurssia sääntelee Euroopan neuvoston asetus maksukyvyttömyysmenettelyistä (EY 1346/2000) sekä sen uudelleenlaadittu versio (EU 2015/848), joka tuli jäsenvaltioissa voimaan 25.6.2015. Uudelleenlaadittua maksukyvyttömyysasetusta sovelletaan maksukyvyttömyysmenettelyihin, jotka aloitetaan 26.6.2017 jälkeen. Tutkielmassa tarkastellaan julkisen saatavan velkojan asemaa eurooppalaisessa konkurssissa. Velkojan asemaa tarkastellaan suomalaisen konkurssipesän näkökulmasta eli tutkimuksen kohteena on Suomessa aloitettava konkurssimenettely, johon sovelletaan maksukyvyttömyysasetusta, ja johon ottaa osaa muista jäsenvaltioista saapuvia julkisoikeudellisia velkojia. Varsinaisena tutkimustehtävänä on selvittää, mitä oikeuksia ja velvollisuuksia julkisoikeudelliselle velkojalle on asetettu suomalaisen konkurssimenettelyn eri vaiheissa. Sen lisäksi, että suomalaiseen konkurssiin osallistuva velkoja on tässä tutkielmassa institutionaalinen, on tämä myös kotimaisiin velkojiin nähden ulkomainen. Niinpä tutkielman tarkoituksena on myös selvittää, miten konkurssioikeudessa keskeisenä arvoperiaatteena tunnustettu velkojien yhdenvertaisuus eli tasa-arvoisuus toteutuu suomalaisessa konkurssimenettelyssä. Tutkielman tarkoituksena on esittää julkisen saatavan velkojan asemasta kokonaiskuva perinteisen oikeusdogmaattisen tutkimuksen menetelmin. Sen johdosta, että tutkielma käsittelee nimenomaan julkisen saatavan velkomista konkurssimenettelyssä, on luontevaa, että huomiota kiinnitetään maksukyvyttömyysasetuksen ohella perintädirektiiviin, joka mahdollistaa verojen ja muiden julkisten maksujen perimisen EU:n alueella myös jäsenvaltioiden rajat ylittävissä tilanteissa. Verohallinto perii virka-apuna suomalaisessa konkurssimenettelyssä vieraankin valtion veroja. Niinpä tutkielmassa pyritään selvittämään, miten hyvin EU:n jäsenvaltioiden rajat ylittävä verojen perintä konkurssiasioissa toteutuu käytännössä. Perintädirektiivin käytännön toimivuutta selvitetään pienimuotoisen haastattelututkimuksen avulla. Tutkimuksen tulos osoittaa, että velkojien yhdenvertaisuus toteutuu hyvin suomalaisessa konkurssimenettelyssä. Velkojien yhdenvertaisuutta edistämään on säädetty useita säännöksiä niin kansallisesti kuin ylikansallisestikin. Konkurssilaista on poistettu kaikki ulkomaisia velkojia syrjivät säännökset. Maksukyvyttömyysasetus pyrkii helpottamaan ulkomaisen velkojan osallistumista konkurssimenettelyyn suoran sääntelyn avulla. Uudelleenlaaditulla maksukyvyttömyysasetuksella pyritään helpottamaan velkojien osallistumista entisestään. Tämä tapahtuu muun muassa parantamalla velkojien tiedonsaantia, helpottamalla saatavien ilmoittamismenettelyä sekä vähentämällä menettelyyn osallistumisesta aiheutuvia kustannuksia. Haastattelututkimuksessa ilmeni, että perintädirektiivi ei toimi parhaimmalla mahdollisella tavalla, sillä jäsenvaltiot tulkitsevat direktiiviä eri tavalla. Osa jäsenvaltioista ei anna lainkaan virka-apua konkurssiasioihin liittyen