The Relationships Between Perfectionism, Achievement Goal Orientations, and Goal Setting

The purpose of the present study was to examine the relationships between multidimensional perfectionism, achievement goal orientations, and distal goal setting. Multidimensional perfectionism is regarded as consisting of both positive and negative dimensions, and it is seen as a significant personality characteristic in individuals in achievement contexts. Achievement goal orientations refer to individuals' generalized tendencies to favour certain types of goals and outcomes in achievement settings. Distal goal setting refers to individuals' long-term goals, which, in the present study, are the grade goals that students have set for themselves. The relationship between perfectionism and achievement goals, as well as between perfectionism and aspiration level has been detected in previous studies. However, there has not been any previous studies concerning the relationship between multidimensional perfectionism and achievement goal orientations, which both play an important role in the adoption of goals and the interpretation of achievement contexts. Thus, the assumption in the present study is that perfectionistic characteristics in students have an effect on the adoption of achievement goal orientations, distal goals, and also on the revision of those goals. The participants in the present study were 156 first-year students (aged 16–17 years) from a general upper secondary school in a small southwestern town in Finland. The students completed two questionnaires: the first in the beginning of each course and the second during the courses. By using TwoStep cluster analysis, three distinct perfectionism profiles (i.e., adaptive, maladaptive, and non-perfectionists) were extracted. The between-group differences on the achievement goal orientations, goal setting, and goal revision were examined through a series of univariate analyses of (co)variance based on the perfectionism profile membership. As expected, the adaptive perfectionists were prone to adopt mastery-intrinsic, mastery-extrinsic, and performance-approach achievement goal orientations. In contrast, the maladaptive perfectionists highlighted performance-avoidance and avoidance goal orientations, while the non-perfectionists did not highlight any of the orientations. The adaptive perfectionists had the highest aspiration level and they also lowered their grade goals the least. The findings suggest that students' perfectionistic characteristics have an influence on their achievement goal orientations, goal setting, and goal revision. The maladaptive and non-perfectionists are at the highest risk of adopting low aspiration levels, maladaptive achievement goal orientations, and have the tendency to revise their goals downwards. It might be useful to take this into consideration at schools and in teaching, and to consider, if counselling needs to be given to those students.Tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella moniulotteisen perfektionismin, tavoite-orientaatioiden ja tavoitteen asettamisen välisiä yhteyksiä. Moniulotteinen perfektionismi koostuu sekä positiivista että negatiivisista ulottuvuuksista, ja sitä pidetään merkittävänä persoonallisuuteen liittyvänä piirteenä saavutusympäristöissä. Tavoiteorientaatioilla viitataan yksilöiden vakiintuneisiin tapoihin valita tietynlaisia tavoitteita ja lopputulemia suoritusympäristöissä. Pitkän aikavälin tavoitteen asettamisella tarkoitetaan yksilöiden lähitulevaisuuteen liittyviä tavoitteita, ja tässä tutkimuksessa ne ovat oppilaiden itselleen asettamia arvosanatavoitteita. Aiemmissa tutkimuksissa on löydetty yhteys perfektionismin ja suoritustavoitteiden välillä sekä perfektionismin ja saavutustason välillä, mutta aiemmin ei ole kuitenkaan tutkittu moniulotteisen perfektionismin ja tavoiteorientaatioiden välistä yhteyttä, joilla molemmilla on perustavanlaatuinen rooli tavoitteiden asettamisessa sekä saavutusympäristöjen tulkinnassa. Niinpä tutkimuksen olettamuksena on, että perfektionistiset piirteet oppilaissa ennustavat sitä, millaisia tavoiteorientaatioita heillä on, millaisia pitkän aikavälin tavoitteita he asettavat itselleen, sekä sitä, miten he uudelleenarvioivat näitä tavoitteita. Tutkimusaineisto kerättiin 156 lukion ensimmäisen vuoden opiskelijalta (iältään 16–17-vuotiaita) pienessä Lounais–Suomen kaupungissa. Oppilaat vastasivat kahteen kyselylomakkeeseen: ensimmäiseen jokaisen kurssin alussa ja toiseen kurssien aikana. Ryhmittelyanalyysin avulla oppilaat jaettiin kolmeen perfektionismi-ryhmään (adaptiivisiin, maladaptiivisiin ja ei-perfektionistheihin). Profiilien välisiä eroja tavoiteorientaatioissa, tavoitteen asettamisessa ja tavoitteiden uudelleen arvioinnissa tutkittiin erilaisten varianssianalyysien avulla. Oletusten mukaisesti adaptiiviset perfektionistit omaksuivat oppimis- ja saavutusorientaation sekä suoritus-lähestymisorientaation. Maladaptiiviset perfektionistit taas korostivat suoritus-välttä-misorientaatiota sekä välttämisorientaatiota. Ei-perfektionistit eivät korostaneet yhtäkään orientaatiota. Adaptiivisilla perfektionisteilla oli korkein tavoitetaso ja he myös alensivat arvosanatavoitteitaan muita ryhmiä vähemmän. Näiden tutkimustulosten valossa voidaan todeta, että oppilaiden perfektionistisilla piirteillä on yhteys heidän tavoiteorientaatioihinsa, tavoitteen asettamiseen sekä tavoitteiden uudelleen arviointiin. Maladaptiivisilla ja ei-perfektionisteilla on suurin riski omaksua matalia tavoitetasoja sekä haitallisia tavoiteorientaatioita, ja heillä on myös selkeä taipumus alentaa tavoitteitaan. Edellä mainitut tulokset olisi hyvä ottaa huomioon koulujen toiminnassa ja opetuksessa, ja pohtia, tulisiko etenkin edellä mainituille oppilaille antaa erityistä ohjausta