Lypsylehmien ummessaolokauden karkearehuruokinnan vaikutus maitotuotokseen ja rehunsyöntiin poikimisen jälkeen

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää miten lypsylehmien ummessaolokauden ruokinnan kuitupitoisuuden lisääminen vaikuttaa syöntiin, energian saantiin, kudosvarastojen käyttöön ja maitotuotokseen. Tutkimuksessa oli mukana 16 vähintään kerran poikinutta ay-lehmää. Täydellisesti satunnaistetussa lohkokokeessa lehmät jaettiin pareihin kuntoluokan, odotetun poikimapäivän ja poikimakerran perusteella. Parien sisällä lehmät arvottiin joko vapaalle nurmisäilörehuruokinnalle tai vapaalle kuitupitoiselle seosrehuruokinnalle. Seosrehun ja säilörehun NDF-pitoisuudet olivat 651 g/kg ka ja 531 g/kg ka, raakavalkuaispitoisuudet 122 g/kg ka ja 126 g/kg ka ja muuntokelpoisen energian (ME) pitoisuudet 9,1 MJ/kg ka ja 10,1 MJ/kg ka. Tunnutusruokinta toteutettiin täysväkirehulla, jota annettiin 10 päivän ajan ennen poikimista, aloitusannoksen ollessa 1 kg/pv. Annosta lisättiin 2 kg:aan/pv 5 päivää ennen poikimista. Poikimisen jälkeen molemmat ryhmät saivat nurmisäilörehua vapaasti ja väkirehun määrää lisättiin samalla tavalla. Ummessaolokaudella säilörehuryhmän lehmät söivät enemmän kuin seosrehuryhmän lehmät (13,7 vs. 10,8 kg ka/pv, p<0,001). Säilörehuryhmän ME-saanti oli keskimäärin 144 MJ/pv ja seosrehuryhmän 109 MJ/pv (p<0,001). Säilörehuryhmän lehmien elopaino lisääntyi enemmän kuin seosrehuryhmällä (1,47 vs. 0,80 kg/pv, p=0,03). Vastaavaa kuntoluokan muutosta ei kuitenkaan havaittu. Säilörehuryhmä märehti yli 90 min/vrk enemmän kuin seosrehuryhmä (520 vs. 429 min/vrk, p=0,002). Poikimisen jälkeen syönneissä ei ollut eroa ryhmien välillä. Keskimääräisessä maitotuotoksessa ei ollut eroa (42,8 vs. 40,1 kg/pv, p=0,18), mutta säilörehuryhmän maitotuotos oli suurempi viikoilla 5 - 8 (aika*ruokinta, p=0,007). Myös valkuaistuotos (aika*ruokinta, p=0,05) ja laktoosituotos (aika*ruokinta, p=0,02) olivat suurempia kokeen viimeisten viikkojen aikana. Säilörehuryhmän maidon rasvapitoisuus oli suurempi kahden ensimmäisen viikon aikana (aika*ruokinta, p=0,003). Seosrehun suuri kuitupitoisuus vähensi rehun syöntiä, mikä lyhensi märehtimisaikaa. Seosrehuryhmän pienemmät tuotokset ja ero maidon rasvapitoisuudessa saattoivat johtua niukasta ja lyhyestä tunnutusruokinnasta. Tunnutusruokinta ei ehkä ollut riittävä pötsin toimintojen mukauttamiseen. Energian saantia voidaan rajoittaa ummessaolokaudella kuitulisällä, mutta tunnutusruokinnan vaikutuksia seosrehuruokinnassa tulisi tutkia lisää.The objective of this study was to investigate how the fiber content of dry period diet affects feed intake, energy intake, mobilization of tissue reserves and milk production. Sixteen multiparous Ayrshire dairy cows were used in a completely randomized block design. Cows were divided into pairs according their expected calving date, parity and body condition score. Within pairs the cows were randomly allocated to a grass silage-diet (GS) ab libitum or a total mixed ratio (TMR) – diet ab libitum. The NDF contents of TMR and silage were 651 g/kg DM and 531 g/kg DM, CP 122 g/kg DM and 126 g/kg DM and metabolizable energy (ME) contents 9,1 MJ/kg DM and 10,1 MJ/kg DM. Lead feeding was carried out with concentrate that was given 10 days prepartum starting from 1 kg per day, and increasing to 2 kg per day 5 days before parturition. Postpartum both groups had grass silage ab libitum and the amount of concentrate was increased with similar rates in both groups. During dry period feed intake was greater for GS than TMR (13,7 vs. 10,8 kg DM/day, p<0,001). Energy intake for GS was 144 MJ/day and for TMR 109 MJ/day (p