Vammaiset vakuutettuina ja vakuutuksenottajina : Yhdenvertaisuussääntelyn näkökulma

Perusoikeusajattelu on leimannut yhteiskuntamme ja oikeusjärjestyksemme kehitystä viimeisen muutaman vuosikymmenen ajan tehokkaasti. Perusoikeusajattelun kehittyminen on levinnyt yhä useammalle oikeudenalalle, eikä vakuutusoikeus ole muutoksen osalta poikkeus. Tutkielmassa pyritäänkin selvittämään, miten yhdenvertaisuus näyttäytyy vakuutusoikeuden kontekstissa. Erityisesti tutkitaan vakuutusten hankkimista ja vakuutusehtoja vammaisten henkilöiden kannalta, sillä vammaisten henkiöiden katsotaan erityisesti tarvitsevan syrjintäkiellon antamaa suojaa. Työn kannalta voidaan irrottaa kaksi erityisen merkittävää teemaa. Ensimmäiseksi teemaksi voidaan esitellä horisontaalisuhteen vaikutukset lain suoraan sovellettavuuteen. Horisontaalisuhteella tarkoitetaan sitä, kuinka perusoikeuksien voidaan katsoa yhä laajemmin soveltuvan suoraan myös kahden yksityisen tahon välillä, ilman että osallisena on millään tavalla julkinen taho. Aiemmin perusoikeuksien on katsottu sitovan ensisijaisesti valtiota ja julkista valtaa. Tutkielmani tarkoitus on kuitenkin osoittaa, että horisontaalisuhteen aiheuttama perusoikeuksien suora sovellettavuus voi näkyä myös käytännön laintulkintatilanteessa, kun vastakkain on yksittäisen kuluttajan ja suuren elinkeinonharjoittajan välinen, yksityinen suhde. Toinen tärkeä teema on erityisesti perusoikeuksien välinen kollisiotilanne, joka syntyy kun vakuutusyhtiön sopimusvapauden intressit kohtaavat vammaisten kuluttajien yhdenvertaisuusvaatimuksiin. Sopimusvapauden voidaan katsoa johtavan perusoikeustasolle omaisuudensuojan perusoikeuteen. Tutkielmani kannalta onkin merkittävä arvioida, voidaanko toista perusoikeutta rajoittaa toisen kustannuksella, ja mikäli voi, kuinka paljon. Tutkielman kannalta merkittävin intressipunninta käydäänkin sen osalta, voidaanko sopimusvapautta rajoittaa, kun vastakkaisena intressinä on vammaisen henkilön yhdenvertaisuusvaatimus. Tutkielmani perusteella voidaan todeta, että sopimusvapauden rajoittaminen on mahdollista, kun kyse on vammaisuuden perusteella tapahtuvasta syrjinnästä. Tässä tapauksessa on siis yleisten oppien kannalta kyse kahden perustavanlaatuisen, samanarvoisen oikeuden välisestä etusijajärjestyksestä. Vaikka absoluuttista etusijaa ei voidakaan antaa, pystyn tutkielmallani antamaan useita esimerkkejä tilanteista, joissa sopimusvapauden voidaan katsoa jäävän huonommalle sijalle yhdenvertaisuuteen nähden. Päädyn tutkielmassani siihen, että vakuutusyhtiöiden tulisi huomioida kaikessa toiminnassaan vammaiset henkilöt niin, että heidän oikeutensa osallistua täysipainoisesti yhteiskunnan toimintaan on turvattu. Horisontaalisuhteen voidaan katsoa tietyissä tilanteissa aiheuttavan perusoikeuksien suoran sovellettavuuden, kun kuluttajan puolella voidaan yhtäaikaisesti todeta heikomman suojan tarve sekä loukattu yhdenvertaisuus