Socialvårdsprofessionella inom ett föränderligt vuxensocialarbete : Synen på handlingsutrymme och organisation bland anställda inom vuxensocialarbetet som arbetar med hyresskulder

My thesis is based on interviews I have made with 13 employees within the social work that is practised among adult clients in the city of Helsinki. I have interviewed social workers, social instructors, housing advisers and debt advisers. My interviewees all have in common that they are dealing with issues of unpaid rent or even eviction menace. I wanted to find out how my interviewees consider their professional mobility referring to the organization they work within. I also wanted to know how they see their professional mobility when it comes to preventing evictions. I selected the adult social work within the city of Helsinki because of the fact that the housing and homelessness situation is different in the Helsinki metropolitan region from what it is in the rest of Finland. I also focused on issues combined with economic coping. Since it is hard to find a dwelling in the Helsinki region, the cost of housing is naturally higher than that in the rest of Finland. I also wanted to know if the Finnish social security is sufficient to cover the costs of housing in Helsinki. I have one chapter in a part of which I focus on Finnish legislation. This includes legislation that regulates social care, economic allowance as well as eviction. I collected my material using semi-structured interviews. I interviewed social care professionals who work with cases of eviction and unpaid rent. I recorded all my interviews. Having transcripted my material I went to analyzing. Among the professionals my central focus is put on the housing advisers. As you probably know by the name of the professions, their job is to help with housing. Originally this profession appeared based on the housing first principle. I have a separate chapter for this principle, even though the housing advisers in Helsinki no longer work with homeless clients. Housing advising is seen as a skilled key factor in preventing eviction. It was also within the experience of the housing counselor I interviewed that they possessed sufficient tools to prevent evictions, whereas constant intense combined with big client volumes is seen as a challenging factor in social work. This is seen to decrease the latter ones’ ability to do long term work with clients who have left their rents unpaid. Another challenge that was faced was the high price of housing in Helsinki combined with insufficient social security. With this thesis I want to give adult social work the credit it deserves. There are huge changes facing this sector of social work in Finland. For example the city of Helsinki has recently re-organized its social care. Another big change is the fact that the economic allowance will no longer be run by the municipal social care but by the government controlled Kela.Min pro gradu-avhandling baserar sig på intervjuer jag utfört bland 13 anställda inom vuxensocialarbetet i Helsingfors stad. Jag har intervjuat socialarbetare, socialhandledare, skuldrådgivare och boendesrådgivare. Den gemensamma nämnaren för dessa yrkesgrupper är att alla arbetar med fall av vräkningshot och hyresskulder. Jag frågade hur de såg sitt professionella handlingsutrymmer i hänseende till den organisation de arbetar inom. Jag ville också veta hur de såg sitt handlingutrymme i förebyggande av vräkning. Jag valde vuxensocialarbetet i Helsingfors stad på grund av att bostadslöshetssituationen i Helsingforsregionen avviker från situationen i övriga Finland. Ytterligare ställde jag fokus på ärenden som berör den ekonomiska utkomsten. I och med att utbudet på bostäder i Helsingforsregionen är knapp är det följaktligen dyrare att bo i Helsingforsregionen än vad det är i övriga Finland. Samtidigt ville jag veta om Finlands socialskydd är tillräckligt för att täcka dessa boendekostnader. Jag går också igenom den centrala lagstiftningen som reglerar Finlands socialvårdI den socialrättsliga delen redogör jag för lagen om utkomststöd, socialvårdslagen samt de lagar som reglerar bostadsbidraget. I den utsökningsrättsliga delen reglerar utsökning, dit vräkningsärenden juridiskt också ingpår. Som forskningsmetod använde jag semistrukturerade intervjuer. Jag samlade mitt material genom att intervjua socialvårdsprofessionella som arbetar med vräkningsärenden. Jag bandade alla intervjuer. Efter att ha transkriberat intervjuerna analyserade jag materialet med hjälp av innehållsanalys. Jag försöker besvara mina frågor i analyskapitlet. Det centrala fokuset riktar sig på boenderådgiavarna som i huvudsak arbetar i syfte att stöda boende. Ursprungligen har boenderådgivningen grundats utgående från housing first- eller bostad först-principen. Därför behandlar jag denna princip i ett eget kapitel, låt vara att boenderådgivarna inte längre arbetar med bostadslösa klienter. Boenderådgivningen ses som en central och yrkeskunnig faktor som har färdigheter att hjälpa i syfte att förebygga vräkning. De boenderådgivare jag intervjuade upplevde att de hade tillräckliga verktyg att förebygga vräkning. Hetsen och de stora klientvolymerna sågs i sin tur som en försvårande faktor i det sociala arbetet. Socialarbetarnas möjligheter till långsiktigt klientarbete med klienter med hyresskulder ansågs vara försvagade. En annan utmaning som togs upp var de höga boendekostnaderna samt socialskyddets otillräcklighet att täcka dessa kostnader. I min pro gradu-avhandling vill jag framför allt lyfta vuxensocialarbetet i sitt värde. Samtidigt diskuterar jag den förändring som är att vänta bland annat i och med att utkomststödet övergår i Folkpensionsantaltens (FPA) regi. Jag vill samtidigt poängtera att de senaste omorganiseringarna inom Helsingfors stads socialväsen också haft inverkan i det sociala arbetets handlingsmöjlighter. Därför anser jag det vara värt att hålla fast vid att vuxensocialarbetet har en framitid och sin plats i det finländska samhället.Pro gradu -tutkielmani perustuu haastattelututkimukseen, jonka olen tehnyt haastattelemalla 13:a Helsingin kaupungin aikuissosiaalityön työntekijää. Haastattelemiini ammattihenkilöihin kuuluu sosiaalityöntekijöitä, sosiaaliohjaajia, asumisneuvojia ja velkaneuvojia. Yhteistä näille ammattiryhmille on se, että kaikki kohtaavat työssään tilanteita jotka liittyvät häätöuhkiin ja vuokravelkoihin. Kysymykseksi asetin sen, miten he näkevät omat toimintamahdollisuutensa viitekehyksissä siihen organisaation jossa he työskentelevät. Lisäksi halusin saada selville, millaiseksi he kokevat ammatillisen liikkumatilansa häätöjen ehkäisyssä. Valitsin kohteeksi Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysviraston alaisen aikuissosiaalityön, sillä Helsingissä – kuten myös koko Pääkaupunkiseudulla – on aivan erityinen tilanne asunnottomuuden suhteen, jos vertaa muuhun Suomeen. Toiseksi kiintopisteeksi muodostuivat toimeentuloon liittyvät asiat. Kun kerran asuntojen tarjonta on Pääkaupunkiseudulla väkimäärään nähden vähäinen, on luonnollisesti asumisen hinta muuta Suomea kalliimpi. Samalla halusin tietää, onko Suomen sosiaaliturva riittävä kattamaan näitä asumisesta aiheutuvia kuluja. Tutkielmassani käyn myös läpi Suomen sosiaalihuoltoon liittyvää keskeistä lainsäädäntöä. Sosiaalioikeudellisessa osiossa havainnollistan toimeentulotukilakia, sosiaalihuoltolakia sekä niitä lakeja, jotka säätelevät asumistukea. Ulosotto-oikeudellisessa osiossa käyn puolestani läpi ulosottolakia sekä muita lakeja, jotka säätelevät ulosottoa, jonka piiriin häätöasiat lainsäädännölliset asiat myös kuuluvat. Tutkimusmenetelmänä käytin puolistrukturoitua haastattelua. Keräsin aineistoni haastattelemalla häätö- ja vuokravelka-asioiden parissa työskenteleviä sosiaalialan ammattihenkilöitä. Nauhoitin kaikki haastattelut. Litteroituani nauhoitukset analysoin aineistoni sisältöanalyysin avuin. Analyysiluvussa pyrin vastaamaan asettamiini kysymyksiin. Ammattiryhmistä keskeinen huomio kiinnittyy asumisneuvojiin, joiden keskeinen työnkuva on auttaa asumiseen liittyvissä asioissa. Asumisneuvonta on alun perin rakentunut niin kutsutun housing first eli asunto ensin -periaatteen pohjalle. Näin ollen käsittelen tätä housing first -periaatetta erillisessä luvussa, olkoonkin että asunnottomien auttaminen on sittemmin hävinnyt asumisneuvojien toimenkuvasta. Asumisneuvonta nähdään Helsingin aikuissosiaalityössä keskeisenä sekä ammattitaitoisena tekijänä häätöjen ehkäisemiseen liittyvissä asioissa. Haastattelemani asumisneuvojat kokivat myös itse, että heillä on riittävät työkalut häätöjen ehkäisemiseksi. Sosiaalityössä puolestaan nähtiin haastavaksi tekijäksi kiire sekä suuret asiakasmäärät. Tämän katsottiin heikentävän heidän mahdollisuuksiaan pitkäjänteiseen asiakastyöhön asiakkaiden parissa, joilla on vuokravelkaa. Toiseksi haasteeksi nähtiin Pääkaupunkiseudun korkeat asumiskustannukset sekä sosiaaliturvan riittämättömyys niiden kattamiseksi. Pro gradu -tutkielmallani haluan ennen kaikkea nostaa aikuissosiaalityön ansaitsemaansa arvoon. Samalla tarkastelen sitä muutosta, mikä häämöttää muun muassa toimeentulotuen siirtyessä Kansaneläkelaitoksen (Kela) hallinnon alle vuonna 2017. Samalla haluan huomauttaa, että myös Helsingin kaupungin sosiaalitoimen viimeaikaiset organisaatiomuutokset ovat vaikuttaneet aikuissosiaalityön toimintamahdollisuuksiin. Näin ollen näen tärkeäksi pitää kiinni siitä, että aikuissosiaalityöllä on tulevaisuus sekä paikka suomalaisessa yhteiskunnassa