Tapaus Pistorius : Rikosoikeudellista vertailua Suomen ja Etelä-Afrikan välillä

Maailmanlaajuista huomiota saanut Pistorius-tapaus ja sen arviointi sekä oikeudellinen vertailu ovat tämän työn kohteena. Oscar Pistorius on maailman tunnetuin vammaisurheilija, joka joutui syytetyksi murhasta hänen omassa kodissaan tapahtuneen välikohtauksen seurauksena. Välikohtauksessa Pistoriuksen tyttöystävä sai surmansa. Pistorius ei kiistä ampumista, mutta tekohetken olosuhteet ja siihen liittyvä todistelu luovat tämän valitettavan tapauksen ympärille mielenkiintoisen juridisen ympäristön. Tapaukseen liittyviä kysymyksiä ovat etenkin tahallisuuden täyttymisen, putatiivisen eli luulotellun hätävarjelun sekä rikosoikeudellisen vastuun täyttymiseen liittyvät seikat. Yksittäiseen tapaukseen liittyvän oikeusvertailun kohdalla on luonnollisesti olemassa varsin selkeät rajat käsiteltävien seikkojen osalta. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että käsittely voisi olla suppeaa, kun kyseessä on kahden erilaisen oikeusjärjestyksen välinen vertailu yhden tapauksen tosiseikaston perusteella. Onnistunut oikeusvertaileva oikeustapausanalyysi edellyttää, että molempien oikeusjärjestysten taustat ja perusteet on huomioitu kattavasti ja perusteellisesti. Tästä työstä varsin merkittävä osa kohdistuukin melko yleisesti rikosoikeudellisten lähtökohtien läpikäyntiin ja vertailuun. Painopiste on rikosoikeuden yleisissä opeissa ja erityisesti rikoksen yleisen tunnusmerkistön täyttymisen arvioinnissa. Rikosoikeudellisen vastuun kannalta on ratkaiseva merkitys sillä, minkälainen on oikeusjärjestyksen rakenne vastuun rakentumisen vaatimusten osalta. Etelä-Afrikan oikeusjärjestys on nk. hybridimalli, jossa vaikutteita tulee useista eri lähteistä. Tämän seurauksena onkin varsin luonnollista, että eteläafrikkalainen oikeusjärjestys eroaa suomalaisesta rakenteensa puolesta varsin selvästi. On kuitenkin huomattavaa, että vaikka rakenteelliset erot ovat huomattavat, tulee työn edetessä selväksi että sen seurauksena eivät kuitenkaan tosiasialliset eroavaisuudet muodostu valtavan suuriksi. Vertailevan oikeustieteellisen tutkielman kannalta onkin hedelmällistä, että oikeusjärjestykset eroavat toisistaan riittävän selvästi ja luovat näin hyvät edellytykset vertailun tekemiselle. Vertailun kohteena olevan tapauksen sisältö on melko moniselitteinen ja tämän johdosta tapaukseen liittyy monia oikeuskysymyksiä. Tapauksesta tehtävän kokonaisarvion tekemiseksi on ollut oleellista käydä läpi koko seikasto näihin liittyen, mutta suurin painoarvo on kuitenkin ollut itse putatiivihätävarjelulla eli luulotellulla hätävarjelutilanteella. Putatiivihätävarjelun ollessa kysymyksessä on tahallisuuskysymyksen arvioiminen erittäin mielenkiintoinen oikeudellinen kysymys. Kun tapauksessa on kyse henkirikoksesta, on tahallisuuden täyttymisellä – tai täyttymättömyydellä – luonnollisesti varsin suoraan ratkaisevan suuri merkitys. Erilaisten tahallisuuskäsitysten vertailun seurauksena on helppo todeta, että puhtaasti sanamuotojen perusteella, ilman syvempää tutkimista, saattaa ajautua vääriin lopputuloksiin tahallisuuden arvioinnissa. On pyrittävä löytämään oikeusjärjestyksen keinot arvioida tahallisuuskysymystä oikeassa kontekstissa sekä oikealla tavalla todisteet huomioiden. Tämän tutkielman kannalta on ollut hyödyllistä päästä seuraamaan Etelä-Afrikan oikeuskäsittelyä varsin reaaliaikaisena pääasiassa julkisuudessa ja mediassa. Lisäksi on kuitenkin vaadittu varsin perusteellista paneutumista oikeusjärjestyksen taustoihin ja rakenteeseen, jotta puhdasta juridista arviointia – irrotettuna mediassa vellovista mielipiteistä ja näkemyksistä – on päässyt tekemään. Toisaalta huomionarvoista on, että tuomio Etelä-Afrikassa ei tämän työn valmistuessa ole vielä lainvoimainen korkeimman oikeusasteen osalta, joten vaikka olemassa on myös oikeaa käsittelyaineistoa Etelä-Afrikasta, on vertailua ollut kohdistettava suoraan myös juridiseen arvioon itse tapauksesta. Tapauksen oikeudellisen arvion nojatessa hyvin voimakkaasti todistelun vastaanottamiseen sekä sen arvioimiseen, ei voida tulla täydellä varmuudella mihinkään yhteen ja oikeaan lopputulokseen kummankaan oikeusjärjestyksen osalta. Tämän johdosta tässä työssä onkin pyritty vertailemaan oikeudellisesti merkittävien tekijöiden osuutta tapauksen osalta oikeusjärjestysten välillä sekä soveltuvilta osin esittämään tämän vertailun ja arvioinnin seurauksena mihin lopputulokseen tuomioistuin oletettavasti asiassa päätyisi. Ratkaisevin osuus oikeusvertailussa on tapauksen kohdalla ollut tahallisuuden täyttymisen arviointi. Voimakkaasti subjektiiviseen näkemykseen pohjautuvana seikkana, on kuitenkin vaarallista esittää varmaa ratkaisua tahallisuuskysymysten osalta. On kuitenkin selvää, että oikeusvertailun osalta tavoite täyttyy tahallisuuskysymyksen ja tahallisuuden edellytysten vertailemisella sekä niiden arvioimisella suhteessa kysymyksessä olevaan tapaukseen