Akateemisten tunteiden sanoma : tunteet kuvaamassa opiskelua kokemuksena ja saavutuksena

Objectives and method The aim of this qualitative study was to describe, analyze and interpret the experienced academic emotions of students during the university studies, as well as to describe how emotions are related to studying and study progress. The data was analysed through qualitative content analysis. The research was carried out as two separate interviews of five individual students from the Faculty of Humanities at the Helsinki University, the total number of interviews being ten. Two of the students had progressed faster than average in studies during their first year and the rest three were progressing slower than average during their first year. Based on previous studies (eg. Pekrun, 2006 Hailikari et al., 2015) it was to be expected that the academic achievement emotions play a central role in university studying. Results and conclusions The results showed that the emotional aspect of learning is important for successful learning. Students' descriptions revealed a wide range of emotional expressions in descriptions of emotions, moods and feelings. There was variation in how students described situation specific emotions (emotional states) and individual ways to approach emotions (emotional traits). In addition, elements which triggered emotions were identified, such as teaching or studying as an activity. From this data, it was not possible to distinguish a clear similarities or differences between the students who progressed fast in their studies and those who progressed slowly, although some differences between these different type of students could be detected. Students progressing slowly advanced students described that, for example, uncertainty and conflicting emotional experiences caused delay in their studies, though, the data is limited. Of the two fast progressing students only one clearly emphasized positive emotions. The result corresponded to the assumption that most of the negative and hinder study progression. In turn positive emotions are mainly connected to faster study pace and better study success (eg. Pekrun et al., 2002). Weak or neutral emotions also appeared in the data. Most clearly the emotions focused on studying, planning of studying and its contents, as well as to the results and achievement of studying and its guidance. The most positive emotions were expressed in relation to teaching, while uncertainty was mostly related to future career possibilities. Based on results, it is important to be aware of differences individual students' ways of experiencing and describing emotions.Tavoitteet ja menetelmä Tämän tutkimuksen tavoitteena oli laadullisen sisällönanalyysin menetelmin kuvata, analysoida ja tulkita opiskelijoiden yliopisto-opiskelunsa aikana kokemia akateemisia tunteita, sekä kuvata niiden mahdollista yhteyttä opiskeluun sekä opiskelujen etenemiseen. Tutkimuksen aineistona oli viiden Helsingin yliopiston Humanistisen tiedekunnan opiskelijan kaksi erillistä haastattelua, joten haastattelujen kokonaismäärä oli yhteensä kymmenen. Opiskelijoista kaksi oli ensimmäisenä opintovuonna opinnoissaan keskimääräistä nopeammin edenneitä ja loput kolme keskimääräistä hitaammin edenneitä. Aiempien tutkimusten perusteella (mm. Pekrun, 2006, Hailikari ym., 2015) oli oletettavissa, että akateemiset tunteet ovat merkityksellisiä yliopisto-opiskelussa. Tulokset ja johtopäätökset Tulokset osoittivat, että oppimisen emotionaalisella aspektilla on merkitystä menestyksellisessä opiskelussa. Opiskelijoiden kuvauksissa ilmeni monipuolisia tunneilmauksia, kuten tunteita, mielialoja ja tunnetiloja. Osa kuvauksista koski tilannekohtaisia tunteita ja opiskelijoiden kuvausten eroavaisuuksissa oli havaittavissa myös yksilökohtaisia tapoja lähestyä tunteita. Tämän lisäksi oli löydettävissä tekijöitä, joihin tunteet kohdistuivat tai jotka aiheuttivat tunteita, kuten opetus tai opiskelu toimintana. Tästä aineistosta ei ollut mahdollista erottaa hitaasti tai nopeasti opinnoissaan edenneillä selkeää yhtenäistä suuntausta, joskin opinnoissaan nopeasti etenevien ja hitaasti etenevien välillä oli kuitenkin havaittavissa selkeitä eroja. Vaikka aineisto on suppea, kuvasivat hitaasti opinnoissaan edenneet opiskelijat muun muassa epävarmuuden ja ristiriitaisten tunnekokemusten aiheuttavan opintojen viivästymistä. Nopeasti etenevistä opiskelijoista vain toisella painottuivat selkeästi positiiviset tunteet. Tulos vastasi oletusta, siitä, että suurin osa negatiivisista ja opiskelua hidastavista tunteista vaikuttavat negatiivisesti opiskeluissa etenemiseen ja niiden tulokseen, kun taas positiiviset tunteet ovat pääosin yhteydessä opiskelussa menestymiseen (mm. Pekrun ym., 2002), tosin aineistossa esiintyi myös intensiteetiltään heikkoja ja sävyltään neutraaleja tunteita. Selkeimmin tunteet kohdistuivat opiskeluun, opiskelun suunnitteluun ja sisältöön, opiskelun tulokseen ja tavoitteeseen sekä ohjaukseen. Eniten positiivisia tunteita ilmaistiin opetukseen liittyen, kun taas epävarmuutta aiheutti valmistumisen jälkeiset alakohtaiset uranäkymät. Tutkimustulosten perusteella on mahdollista tiedostaa opiskelijoiden erilaisia tapoja kokea ja ilmaista opiskeluun liittyviä tunteita, sekä lisäksi erilaisia tekijöitä ja kohteita, joihin tunne kohdistuu tai joista tunne aiheutuu