Uskonnonopetusmallit ja niiden perustelut vuoden 2012 tuntijakouudistuksen uskonnonopetusta käsittelevissä lausunnoissa

Goals. The aim of this study is to describe, analyze and interpret circulation of a proposal for comment for general national objectives and distribution of lesson hours in basic education in Finland. Main focus is in comments dealing with Religious Education (RE). There were in all 230 comments, of whom 35 cover RE. Comments took place in 23.8.2011 – 31.5.2012. Approach. In this Master's Thesis content analysis is used as a research method. It was used twice. Firstly, content analysis was needed to categorize different models of organizing religious education in research data. Secondly, different arguments behind different models were categorized and analyzed. In both cases analysis was a mix of theory-based and data-based approach. Categories representing different models of organizing RE were created mixing Pyysiäinen's visions of future RE in Finland and opinions that stood out in the research data. Arguments relating to RE models were as well analyzed and categorized mixing theories and research data. Conclusion. A vast majority of comments suggested religious education reform. Only four statements wished that current model should remain while 20 statements suggested that RE should be mutual and compulsory subject to all pupils were they members of any religious community or not. Arguments used in debate were not surprising. Current organizing model was defended using sociological, all-round educational and multicultural arguments. Increasing equality and promoting dialogue in schools were the most important arguments that called for religious education reform.Tavoitteet. Tämän tutkimuksen tutkimustehtävänä on kuvata, analysoida ja tulkita lausuntoja, jotka kommentoivat opetus- ja kulttuuriministeriön asettaman työryhmän ehdotusta uudeksi peruskoulun tuntijaoksi ja uusiksi valtakunnallisiksi tavoitteiksi uskonnonopetuksen osalta. Lausunnot, joita annettiin kaikkiaan 230, ajoittuvat välille 23.8.2011 – 31.5.2012. Tutkimuksessa pureudutaan vain katsomusopetusta käsitteleviin lausuntoihin, joita on 35. Aineistoa tutkitaan sekä aineisto- että teorialähtöisellä sisällönanalyysillä. Menetelmät. Tässä pro gradu -työssä sisällönanalyysiä ja luokittelua käytetään kahteen otteeseen. Ensimmäisessä analyysissä luokitellaan aineistosta nousevia uskonnonopetusmalleja ja toisessa käytettyjä argumentteja. Molemmissa on käytetty sekä aineisto- että teorialähtöistä lähestymistapaa. Uskonnonopetusmalleja kuvaavat luokat on luotu yhdistelemällä Pyysiäisen kuvaamia uskonnonopetuksen tulevaisuudennäkymiä (ks. luku 2.3) ja tutkimuksen aineistosta nousevia näkemyksiä. Uskonnonopetusmalleja koskevia argumentteja on analysoitu ja luokiteltu yhdistelemällä aineisto- ja teorialähtöistä sisällönanalyysiä. Lausunnot on tässä kohdin jaettu kahteen: niihin, jotka puolustavat nykymuotoista katsomusopetusjärjestelmää ja niihin, jotka toivovat järjestelmään muutosta. Tulokset ja johtopäätökset. Tuntijakouudistuksen lausuntokierroksella toivottiin katsomusopetukseen muutoksia selkeällä ääntenenemmistöllä. Muutosta puoltavat äänet olivat reilusti enemmistössä: vain neljä lausuntoa toivoi nykyuskonnonopetusmallin jatkuvan vastaisuudessakin, kun taas yhteensä 19 lausuntoa halusi muutosta nykytilanteeseen. Ero on merkittävä. Käytetyt perustelut eivät tuoneet suuria yllätyksiä. Nykymallia puolustettiin verrattain tasaisesti yhteiskunnallisilla, yleissivistyksellisillä ja monikulttuurisuus-perusteluilla. Muutosta toivottiin ennen kaikkea tasavertaisuuden ja dialogisuuden lisäämiseen perustuvilla argumenteilla