Työnantajavelvoitteiden jakautuminen vuokratyössä

Tutkielmani tavoitteena on tarkastella vuokratyössä työnantajavelvoitteiden jakautumista vuokrayrityksen ja käyttäjäyrityksen kesken. Tutkielmani alussa määritellään vuokratyö. Tämän jälkeen tuon esiin työsopimuslain 1:7.3:n, jonka perusteella työnantajavelvoitteet jakautuvat vuokra- ja käyttäjäyrityksen kesken. Käsittelyluvuissa pyrin tuomaan esiin, miten eri työlaeissa olevat työnantajavelvoitteet jakautuvat vuokra- ja käyttäjäyrityksen välillä. Koska työnantajavelvoitteiden jakautuminen perustuu pitkälti työsopimuslain 1:7.3:n tulkintaan, on luonnollista, että metodini on oikeusdogmaattinen. Vuokratyö voi olla kestoltaan hyvin erityyppistä. Työntekijän palvelussuhde käyttäjäyrityksessä voi kestää yhdestä työvuorosta vuosiin. Tällöin on tärkeää, että lainsäädäntö on joustavaa ja että vuokratyötä koskevaa lainsäädäntöä voidaan soveltaa erityyppisiin vuokratyösuhteisiin. Varmasti osittain tästä syystä työsopimuslain työnantajavelvoitteita jakava normi on säädetty sanamuodoltaan laveaksi. Työsopimuslain 1:7.3:n sisältöä pyrin avaamaan tarkastelemalla konkreettisesti eri työnantajavelvoitteita palvelussuhteen kesto huomioon ottaen. Vuokratyötä rajoittanut sääntely poistettiin 1990-luvun puolivälissä. Tämän jälkeen vuokratyö on yleistynyt merkittävästi, vaikkakin vuokratyösuhteessa työskentelee vain noin 1 % työikäisistä. Kuitenkin on odotettavissa, että vuokratyö tulee yleistymään, koska se soveltuu joustavuutensa ansiosta nykyajan työmarkkinoihin. Työnantajavelvoitteiden jakautumisesta oli mielekästä tehdä tutkielma, koska vastaavan sisältöistä tutkimusta tai tutkielmaa ei ole tehty. Tutkielman tekeminen aiheesta oli myös mielekästä sen takia, että vuokratyö alana vaikuttaa olevan vielä varsin vakiintumaton. Useat alalla toimivat yritykset ovat uusia, jolloin ne vielä hakevat paikkaansa. Työssäni pyrin myös tuomaan esille sen, ettei vuokratyö ole vain Suomessa oleva ilmiö. Vuokratyötä esiintyy Euroopan unionin jäsenmaissa. Vuokratyösuhteessa vaikuttavien lakien taustalta löytyy usein Euroopan unionin sääntelyä, jolla se on pyrkinyt harmonisoimaan jäsenmaiden työoikeutta