Mikä oppimisessa on tärkeintä? : aineenopettajaopiskelijoiden oppimis- ja tietokäsitykset opettajan pedagogisia opintoja aloittaessa

Aim of the Study: The aim of this study is to examine the conceptions of learning and knowledge of subject teacher students at the beginning of their pedagogical studies, and to find out what kind of groups the students may be divided into at the basis of their conceptions of learning and knowledge. The aim is to also find out how age of the student, level of prior education, their major subject, their approach to learning (deep/surface learning) and their mindset (growth or fixed mindset) relate to their conceptions of learning and knowledge and to the groups based on their conceptions of learning and knowledge. Methods The Subject Teacher Students (N=166) have completed a questionnaire on an e-form at the start of their course of the psychology of learning and development, at the beginning of their subject teacher studies. The quantitative material has been analysed by creating a sum variable of each of the areas of conceptions of learning and knowledge; Collaborative knowledge building, Reflective learning, Valuing metacognition, Certainty of knowledge and Practical value. On the basis of the sum variables was created clusters by k-means cluster analysis. These sum variable and the clusters that based on the sum variables were analysed in relation to the background data and the sum variables of their approaches to learning and their mindset trough variance analysis and cross tables. The students' views about learning were also examined trough material-based content analysis. The Conclusion The subject teacher student value collaborative knowledge building, reflective learning, metacognition and deep approach to learning and show a growth mindset already at the beginning of their pedagogical studies. In the cluster analysis the students formed three groups. The Theoretics (30.5 %), valued Certainty of knowledge and Practical value the least, and expressed least surface approach and fixed mindset out of the groups. The Communal Professionals (34.3 %) scored the highest scores of the groups in all the areas of conceptions of learning and knowledge. The Factoriented students (36.1 %) expressed least apprehension of reflective learning and metacognition out of the groups, and personified quite high valuation of practical knowledge and certainty of knowledge.Tavoitteet. Tutkielman tavoitteena on selvittää, minkälaisia ovat aineenopettajaopiskelijoiden oppimis- ja tietokäsitykset opettajan pedagogisia opintoja aloittaessa sekä minkälaisiin ryhmiin opiskelijat voidaan jakaa oppimis- ja tietokäsitystensä perustella. Tarkoituksena on selvittää myös minkälainen yhteys oppimis- ja tietokäsityksiin sekä oppimis- ja tietokäsitysten muodostamiin opiskelijaryhmiin on opiskelijoiden iällä, koulutustasolla, pääaineluokalla, lähestymistavalla oppimiseen (pinta-/syväsuuntautuneisuus) sekä ajattelutavalla (muuttumaton-/kasvun ajattelutapa). Menetelmät. Aineenopettajaopiskelijat (n=166) vastasivat e-lomakkeella kyselyyn kehitys- ja oppimispsykologian kurssin alussa, opettajan pedagogisten opintojensa alkuvaiheessa. Kvantitatiivinen aineisto analysoitiin muodostamalla oppimis- ja tietokäsitysten kysymyksistä summamuuttujat yhteistoiminnallisuus, reflektiivinen oppiminen, metakognitio, varma tieto sekä käytännöllisyys. Summamuuttujien pohjalta muodostettiin klusterit klusterianalyysilla. Näitä summamuuttujia sekä näiden summamuuttujien pohjalta muodostettuja klustereita tarkasteltiin varianssianalyysilla sekä ristiintaulukoimalla suhteessa toisiinsa, taustamuuttujiin sekä ajattelutavan ja lähestymistavan oppimiseen summamuuttujiin. Opiskelijoiden näkemyksiä oppimisesta tutkittiin myös analysoimalla aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla vastauksia kysymykseen "Mikä oppimisessa on mielestäsi tärkeintä?" Tulokset ja johtopäätökset. Aineenopettajaopiskelijat arvostavat yhteistoiminnallisuutta, reflektiivistä oppimista, metakognitiivisuutta ja syväsuuntautuneisuutta sekä ilmentävät kasvun ajattelutapaa jo pedagogisia opintojansa aloittaessaan. Klusterianalyysissa opiskelijoista muodostui kolme klusteria: teoreetikot (30,5 %), jotka osoittivat ryhmistä vähiten varman tiedon ja käytännöllisyyden arvostusta, muuttumatonta ajattelutapaa sekä pintasuuntautuneisuutta, yhteisölliset ammattilaiset (34,3 %), joiden arvostus kaikkia oppimis- ja tietokäsityksen osia, kohtaan oli opiskelijoista korkeimpia sekä faktakeskeiset opiskelijat (36,1 %), jotka osoittivat muita ryhmiä suurempaa varman tiedon arvostusta sekä vähäisempää arvostusta reflektiivistä oppimista sekä metakognitiivisuutta kohtaa