Opettajaksi opiskelevien uskomukset tiedosta ja oppimisesta : tapaustutkimus Helsingin opettajankoulutuslaitoksella opiskelevista

The purpose of this study was to investigate students on University of Helsinkins' department of Teachers Educations beliefs about knowing and learning. Students were represented by kindergarten teacher students, teacher students and subject teacher students whom participated (N=369) in the didactics course autumn 2012. Students' beliefs about knowing and learning were measured with a quantitative instrument. The first part of the instrument based on Schommers' (1990) instrument about the nature of knowledge and ability to learn. The second part of the instrument based on Dwecks (2006) instrument about mindsets. Tirri and Kuusisto have translated them. Beliefs were rated with Likert-scale. Students' beliefs were analyzed with the basic statistical indicators including the means and standard deviations of the ratings. The results showed that students believed that both abilities and personality are something that you can improve. Students didn't believe that repetition helps learning but they believe that everyone can learn. Beliefs about knowledge gets high values. Students' beliefs were analyzed by factor analysis to find out the main dimensions. Factor analysis were run by principal component analysis. The correlations between the demographics and variables representing the factors were calculated using the ANOVA. The sex, degree and success of the exam explained some of the differences in students' beliefs. Students who did well in the exam, kindergarten teacher students and teacher students have strong growth mindset. Men had a profound belief about knowledge and learning than women. According to the study student teachers on beliefs that learning is possible even if the student don't have a special gift for that. Students have also permanently high quality beliefs about knowledge and learning.Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää Helsingin opettajankoulutuslaitoksella opiskelevien uskomuksia tiedosta ja oppimisesta. Opettajaksi opiskelevia edusti syksyllä 2012 didaktiikan kurssille osallistuneet lastentarhanopettajaksi, luokanopettajaksi ja aineenopettajaksi opiskelevat opiskelijat (N=369). Opiskelijoiden uskomuksia tiedosta ja oppimisesta mitattiin kaksiosaisella kvantitatiivisella kyselylomakkeella, jonka ensimmäinen osa perustuu Schommerin (1990) laatimaan mittariin tiedon luonteesta ja ihmisen kyvystä oppia, ja toinen osa Dweckin (2006) luomaan mittariin kasvun ajattelutavasta, Tirri ja Kuusisto ovat suomentaneet molemmat mittarit. Uskomuksia arvioitiin viisiportaisella Likert-asteikolla. Opiskelijoiden uskomuksia tarkasteltiin perusmuuttujatasolla kakkien osioiden keskiarvojen ja keskihajontojen perusteella. Opiskelijat uskoivat ihmisen kykenevän kehittämään niin omaa lahjakkuuttaan kuin persoonaansakin. Opiskelijat eivät uskoneet toistojen auttavan oppimisessa, mutta uskoivat kuitenkin kaikkien pystyvän oppimaan lahjakkuudesta riippumatta. Uskomukset tiedon luotettavuudesta ja sen pysyvyydestä olivat korkeatasoisia. Opiskelijoiden uskomuksista etsittiin faktorianalyysin avulla niiden perusulottuvuudet. Faktorianalyysi suoritettiin pääkomponenttianalyysilla. Saatujen faktoriratkaisujen pohjalta muodostettiin kutakin faktoria edustamaan seitsemän summamuuttujaa. Taustamuuttujien yhteyttä summamuuttujiin tutkittiin yksisuuntaisella varianssianalyysilla. Opiskelijoiden uskomusten välisiä keskisiä eroja selvitettäessä taustamuuttujina käytettiin sukupuolta, koulutusohjelmaa sekä tenttimenestystä. Hyvin tentissä menestyneillä sekä lastentarhan- ja luokanopettajaksi opiskelevilla oli muita vahvempi kasvunajattelutapa. Miehillä oli syvällisempiä uskomuksia tiedosta ja oppimisesta kuin naisilla. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta Helsinkiläisillä opettajaksi opiskelevien uskovan mahdollisuuteen oppia, lahjakkuudesta huolimatta. Opiskelijoilla oli myös korkeatasoisia uskomuksia oppimisesta ja tiedosta