Elämänpolitiikka matalasti koulutettujen vanhempien koulutuspuheessa

Educational capital has a strong significance on a person's status in the society. The possibilities for individual choices in the field of education have increased and decisions concerning education are expected at a very early stage. Educational choices are mainly seen to be a phenomenon among the middle class: the lower social classes have less cultural capital to make choices. The study approached the topic of educational choices from low-educated parents' point of view. The purpose of this study was to understand how low-educated parents describe the principles and values that affect their educational choices. The descriptions are understood as life politics. Life politics include parents' understanding of the significance of education as well as the future scenarios the parents create for their children. This study participates in the discussion of social class and education, and suggests the use of the concept of life politics in the educational research. The research data includes ten thematic interviews carried out to sixth-graders parents' in the city of Espoo. The interviews were implemented as a part of the research project Parents and School Choice (PASC). The data has been analyzed with discourse analytical tools. The results of the study can be summarized in four discourses which can be understood as parents' life politics. First discourse emphasizes the significance of attitude in life, the second one sees education as a way to professional qualification and employment, the third discourse understands education as a way to social mobility and the fourth discourse defines education as an arena for personal development. Discourses include different conceptions of the importance of education and different future scenarios the parents create for their children. The study concludes that the concept of life politics is a useful tool for studying and describing families' educational strategies and the underlying principles and values. Life politics broadens the possibilities to understand the mechanisms of educational choices among parents: it pays attention to the individual life decisions. The concept also supports the former research on social class and education.Koulutuksesta on muodostunut pääoma, joka määrittää yksilön yhteiskunnallista asemaa. Yksilön vastuu koulutuksen kentällä on lisääntynyt, ja yksilöllä on entistä suurempi vapaus tehdä koulutustaan koskevia valintoja yhä aiemmin. Koulutukselliset valinnat liitetään ennen kaikkea keskiluokkaan: alemmilla sosiaaliluokilla ei ole keskiluokan kaltaisia kulttuurista pääomaa valintojen tekemiseen. Tutkimuksessa koulutuksellisia valintoja lähestyttiin matalasti koulutettujen vanhempien näkökulmasta. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten matalasti koulutetut vanhemmat koulutuspuheessaan kuvailevat valintojensa taustalla vallitsevia periaatteita ja arvostuksia. Matalasti koulutettujen vanhempien koulutuspuheesta hahmotetaan siinä rakentuvaa elämänpolitiikkaa sekä tarkastellaan vanhempien lapsilleen muodostamia tulevaisuuskuvia. Tutkimuksen lähtökohtana oli osallistua keskusteluun yhteiskuntaluokan ja koulutuksen yhteydestä, ja tarkastella elämänpolitiikan käsitteen käyttökelpoisuutta koulutustutkimuksessa. Elämänpolitiikan käsitteellä viitataan elämää koskevien päätösten politiikkaan. Tutkimuksen aineistona toimi kymmenen espoolaisten kuudesluokkalaisten vanhemmille toteutettua teemahaastattelua. Haastattelut on toteutettu osana Parents and School Choice (PASC) -tutkimushanketta. Tutkimusaineistoa on lähestytty diskurssianalyysin keinoin. Tutkimuksen analyysin tuloksena rakentui neljä puhetapaa, jotka voidaan käsittää vanhempien puheessaan muotoilemiksi elämänpolitiikoiksi. Koulutuspuheessa muotoutuu asennetta korostava diskurssi, ammatillista pätevyyttä korostava diskurssi, sosiaalisen nousun diskurssi sekä persoonan kehittymistä korostava diskurssi. Diskursseissa hahmottuu erilaisia käsityksiä koulutuksen merkityksestä sekä vanhempien lapsilleen rakentamia tulevaisuuskuvia. Tutkimuksen johtopäätöksenä on, että elämänpolitiikan käsite tarjoaa hyödyllisen työkalun tarkasteltaessa perheiden koulutuksellisia valintoja ja niiden taustalla vaikuttavia periaatteita ja arvostuksia. Elämänpolitiikan käsite laajentaa mahdollisuuksia tarkastella perheiden toimintaa koulutuskentällä: se ottaa huomioon yksilöiden mahdollisuudet muokata omaa toimintaansa ja siten täydentää aiempaa yhteiskuntaluokan tai koulutuksellisen alaluokan käsitteeseen nojannutta tutkimusta