Seurakunta palvelun tuottajana : Evankelisluterilaisen kirkon perheneuvontakeskuksien perheneuvojille suunnattu haastattelututkimus

Suomessa on meneillään kuntauudistukset joiden ohella on tavoitteena uudistaa kuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottaminen. Tutkimukseni aineistonkeruu on tehty aikana, jolloin vallalla oli yleinen käsitys siitä, että Suomi jakautuu viiteen sote-piiriin. Tämän jälkeen tilanne on muuttunut ja edelleen jäänyt ilman päätöstä meneillään olevan hallituskauden aikana. Tällä seikalla ei ole merkitystä tutkimustuloksiini. Kirkon rakennemuutokset, vähenevät verotulot ja huoli yhteiskunnallisen aseman säilymisestä ovat saaneet kirkon ryhtymään selvitystoimiin tilateen päivittämiseksi. Kirkkohallitus on teettänyt tutkimuksen, minkälaisia mahdollisuuksia seurakunnilla olisi lisätä kuntayhteistyötä ja toimia sote-palveluiden tuottajina. Tutkielmani keskittyy tarkastelemaan, miten kirkon perheneuvontakeskuksien palveluksessa olevat perheneuvojat kokevat perheneuvonnan nykytilanteen ja minkälaisia tulevaisuuden näkymiä heillä on. Tulevaisuuden näkymiä peilataan perheneuvontakeskuksien toimintaan yhteistyössä kuntasektorin kanssa ostopalvelusopimusten pohjalta ja tilanteeseen, jossa rahoitus on vain seurakunnan verotulojen varassa. Tutkimukseni tarkastelee, miten perheneuvojat suhtautuvat toimintansa mahdolliseen kaupallistumiseen ja mitä mahdollisuuksia rahoituksen hankkimiseksi on olemassa. Tein aineiston hankinnan haastattelemalla kymmentä perheneuvojaa kuudessa perheneuvontakeskuksessa Etelä-Suomessa. Käytin tutkielmassani kvalitatiivista tutkimusmetodia, jossa suoritin haastattelut puolistrukturoidulla teemahaastattelulla. Aineiston analyysin suoritin sisällönanalyysillä. Perheneuvojista kahdeksalla oli teologin pohjakoulutus ja pappisvihkimys ja kahdella psykologin koulutus. Haastateltavista miehiä oli kolme. Keski-ikä oli 54 vuotta. Tutkielmani osoittaa, miten suurta roolia arvot esittävät perheneuvojien suhtautumisessa mahdollisiin tulevaisuuden muutoksiin, ja miten arvomaailman on muututtava, jotta perheneuvontakeskukset voisivat seurata muuttuvaa ympäristöä. Tutkielmani kertoo miten erilaisissa tilanteissa perheneuvontakeskukset ovat suhteessa ostopalvelusopimuksiin. Analyysissäni tarkastelin tuloksia ryhmittämällä tutkimustulokset SWOT-analyysin tapaan vahvuuksiin, heikkouksiin, mahdollisuuksiin ja uhkiin. Perheneuvojien näkemykset ja kokemukset koostuvat näin ollen vahvuuksista ja heikkouksisista. Tulevaisuuden näkymät esiintyvät joko mahdollisuuksina tai uhkina. Vahvuuksia ovat muun muassa perheneuvojien korkea ammattitaito ja korkea asiakastyytyväisyys. Heikkouksia ovat arvopohjapainotteinen päätöksenteko ja kustannustietoisuuden puute. Mahdollisuuksia ovat vahvuuksien lisäksi valtakunnallisesti kattava organisaatio. Perheneuvojat näkevät uhkina muun muassa liiallisen maallistumisen, perinteisen identiteetin murenemisen liiketaloudellisten voimien vaikutuksesta ja edelleen perinteisen korkean asiakkaiden tietosuojan heikkenemisen. Uhkaksi koetaan myös toiminnan voimakas supistuminen tai kokonaan lakkauttaminen. Viimeksi mainittujen uhkien taustalla ovat kirkon rakennemuutokset ja vähenevä kirkon jäsenyys, joka vaikuttaa verotuloihin