Taivaallinen esirukoilija pelastuksen välittäjänä : Ratsastaja-ikoni Pyhän Suurmarttyyri Georgios Voittajan päivän Liturgisten tekstien metaforisena ja symbolisena kuvana

Tutkielmassa käsitellään Pyhän Suurmarttyyri Georgios Voittajan ratsastaja-ikonin kuva-aiheen symbolisuutta ja metaforisuutta suhteessa Georgios Voittajan päivän liturgisiin teksteihin. Tutkitut kaksitoista ikonia ovat symbolisia teksteille kolmessa teologisessa kategoriassa. Kuvien paradigmat liittyvät joko synnin luonteeseen, synnin kuolemisen prosessiin tai Kristuksen ylösnousemukseen ja siihen liittymiseen. Synnin luonnetta ja paikkaa maailmassa selittävät ikoneissa lohikäärmeen kuvaustapa ja siihen liittyvät yksiköt, kuten vesi-aihe tai luola, prinsessan pitelemä nuora, joka on sidottu lohikäärmeen kaulaan, sekä lohikäärmeen murskattu pää. Nämä rinnastuvat liturgian kohtiin, joissa kuvataan synti tahdon ja ruumiin heikkouksina, jotka toisaalta ovat jo voitettu, mutta joista voi toisaalta pyrkiä nousemaan kilvoittelun ja rukouksen avulla. Synnin kuoleman metaforana toimii ikonissa esiintyvä pitkä ristipäinen keihäs, joka lävistää lohikäärmeen pään. Samaa keihästä voi tarkastella sekä metaforana Kristuksen laskeutumisesta tuonelaan, että Georgioksen ja kristityn kuolemisesta kasteessa Kristuksen kanssa, sekä tämän jälkeisestä Kristuksen ylösnousemukseen liittymisestä. Liturginen teksti kertoo sekä Kristuksen, että Georgioksen ylösnousemuksesta, ja pyrkii muodostamaan rukouksen ja kilvoittelun tien, jota kulkemalla kristitty voi edetä kohti Kristusta. Ikonien prinsessa symboloi metaforisesti paitsi rukoilevaa seurakuntaa, joka näkyy liturgisen tekstin me-muotoisissa laulettavissa esirukouspyynnöissä, myös seurakunnan nöyrää kilvoittelua kasteen jälkeisessä kristityn elämässä. Syntinen ihminen, synnin kuoleminen vedessä, Kristuksen ylösnousemukseen liittyminen sekä Pyhän Hengen vastaanottaminen liittyvät myös kasterituaalin osiin, jotka olivat jo ratsastaja-ikonin kuva-aiheen syntyaikana monimutkaistuneet yksinkertaisesta raamatullisesta esikuvasta monivaiheiseksi toimitukseksi. Ikonin kuva-aihe on syntynyt aikana, jolloin varhaisten vuosisatojen yleinen kaste-aihe alkoi runsastua ja muuttua; tilalle alkoi tulla myös muunlaista kristillistä taidetta, mukaan lukien pyhien kuvat. Ikonin kuva-aiheessa toistuu kastekuvitukselle tyypillinen sommitelma, jossa on juokseva vesi, valkoinen Pyhän Hengen toimintaa edustava eläinhahmo, kastettava, pelastusta välittävä kastaja-hahmo, sekä toisinaan sivusta seuraavia henkilöitä, jotka voivat olla joko kastettavan sukua tai kummeja. Ikonin sommitelma liittää kuvan symbolisen kokonaistulkinnan siten Georgios Voittajan päivän teksteille ja ortodoksiselle uskolle keskeisiin käsityksiin kasteen kautta saatavasta armosta, rukouskilvoituksesta, sekä Kristuksen ylösnousemukseen liittymisestä sekä kristityn elämässä että eskatologisesti. Ortodoksiseen uskoon ja ikonin tulkintaan liittyy käsitys kirkosta paitsi sosiaalisena ja sakramentaalisena, myös pyhien yhteisönä. Siinä kirkko kohoaa jo nyt eskatologiseen täyttymykseensä kasteessa ja rukouskilvoituksessa, joissa pyhien tehtävä on varjella ja kannatella oikeaa uskoa inkarnaatiosta, eli sanaa, jonka toiminta ratkaisee maailman kohtalon. Tätä sanaa kannattelevat myös Pyhän Suurmarttyyri Georgios Voittajan ikonit itsenäisenä liturgian muotona, samoin kuin Georgios Voittajan päivän liturgiset tekstit