Seulomissyrjinnän kokonaistasapainomalli

Tilastollisen syrjinnän tutkimuksella on pitkät perinteet taloustieteessä, mutta etenkin informaation epätasaisesta jakautumisesta johtuvan seulomissyrjinnän (engl. screening discrimination) mallit ovat liki poikkeuksetta osittaistasapainomalleja. Näissä syrjintää tarkastellaan esimerkiksi yksittäisen työnantajan näkökulmasta. Tämä lähestymistapa jättää täysin huomiotta tosiseikan, että työmarkkinoiden tasapainossa työntekijöistä saatavilla oleva informaatio riippuu siitä, millaista ainesta työelämään valikoituu. Laajennettaessa tarkastelu kokonaiselle työmarkkinalle tulokset voivat olla hyvin erilaisia, kuten tutkielmassa rakennettava kokonaistasapainomalli osoittaa; useinkaan ei ole intuitiivisesti ilmeistä, mikä ryhmä tulee syrjinnästä eniten kärsimään. Myöskään yksittäisen työnantajan strategia palkata paras hakija ei seulomissyrjintää esiintyessa ole välttämättä sosiaalisesti optimaalinen