Mitä diftongien avartumisesta ajatellaan? : Kielenkäyttäjien mielikuvia

Tutkielmassa tarkastellaan tavallisten kielenkäyttäjien arvioita avartuneista ja avartumattomista diftongeista. Siinä pyritään saamaan selville, millaisia maantieteellisiä ja sosiaalisia mielikuvia kuulijalle herää puhujasta sen perusteella, miten hän ääntää diftongeja. Tutkielma on kielitietoisuustutkimus, jonka kysymyksenasettelu ja metodiikka pohjautuvat kansanlingvistiikkaan ja sosiaalipsykologiseen kieliasennetutkimukseen. Se on toteutettu haastattelu- ja lomaketutkimuksen yhdistelmänä. Kaikki vastaajat kuuntelivat lyhyitä puhenäytteitä ja täyttivät samalla lomakkeita. Näytteet on tuotettu laboratorio-olosuhteissa, ja ne ovat saman henkilön puhumia, ns. matched guise -näytteitä. Niillä pyritään kohdentamaan kuulijan arviot tutkittavaan kielenpiirteeseen ja rajaamaan pois muunlainen vaihtelu. Esitutkimuksessa kolme henkilöä täytti maantieteellisiä ja sosiaalisia arvioita kartoittavat lomakkeet ja kertoi ajatuksia, joita puhenäytteet ja lomakkeen täyttö synnyttivät. Varsinaisessa lomaketutkimuksessa maantieteellisiä arvioita teki 61 henkilöä pääkaupunkiseudulta ja 20 Kuopiosta ja sosiaalisia arvioita teki 20 henkilöä pääkaupunkiseudulla. Näitä verrataan aiemmin Tampereelta kerättyyn aineistoon, jossa maantieteellisiä arvioita on 22 henkilöltä ja sosiaalisia arvioita 20 henkilöltä. Maantieteelliseen arviointiin osallistuvien tehtävänä oli merkitä lomakkeeseen, kuinka todennäköisesti puhuja on kotoisin vaihtoehdoissa mainituista paikoista, tai ehdottaa muuta todennäköisenä pitämäänsä paikkaa. Arvioista selviää, että avartuneet diftongit paikannetaan etupäässä Tampereen seudulle mutta toisaalta myös Kuopioon, Turkuun ja Ouluun. Avartumattomat diftongit paikannetaan lähinnä Helsinkiin, mutta niitä pidetään todennäköisinä myös yleisemmin missä tahansa Suomessa. Pääkaupunkiseudun vastaajilla on tutkimuksen perusteella ns. standardinpuhujaidentiteetti, eli mielikuva oman asuinympäristön standardinomaisuudesta vaikuttaa kuulohavaintoon. Vastaajien asuintausta vaikuttaa arvioon: pääkaupunkiseutulaiset ja tamperelaiset esimerkiksi yhdistävät avartuneet diftongit Kuopion seudun puheeseen, kuopiolaisryhmä taas avartumattomat. Diftongin avartuma-aste vaikuttaa pääkaupunkiseutulaisten ja tamperelaisten arvioihin niin, että lievästi avartuneet diftongit paikannetaan Tampereen seudulle ja voimakkaasti avartuneet Kuopion seudulle. Myös vastaajien ikä vaikuttaa arvioihin: vanhemmat pääkaupunkiseudun vastaajat paikantavat avartuneet diftongit lähinnä Tampereen seudulle, nuoremmat taas etupäässä Kuopion seudulle ja toisaalta melko tasaisesti muihinkin vaihtoehtoihin. En osaa sanoa -vastausten perusteella pääkaupunkiseudun vastaajien on vaivattominta muodostaa maantieteellinen arvio silloin, kun diftongit ovat joko täysin avartumattomia tai täysin avartuneita. Toisaalta heidän on helpointa arvioida sellaisten seutujen puhetapaa, jotka sijaitsevat maantieteellisesti lähellä heitä. Sosiaaliseen arviointiin osallistuvat täyttivät ns. Osgoodin skaalaan perustuvia tehtäviä eli valitsivat vastakohtaparien väliltä kohdan, johon kukin ääninäyte heille mieltyi. Vastausten perusteella kuulijat pitävät puhujan statusta (koulutettu, sivistynyt ja älykäs) sitä matalampana, mitä enemmän tämä avartaa diftongeja. Solidaarisuuden (miellyttävä, kaunis, tuttavallinen, aito ja lämmin) arviot ovat monimutkaisempia, mutta pääsääntöisesti solidaarisuutta tunnetaan eniten sellaista puhujaa kohtaan, jonka puheessa diftongit avartuvat hyvin lievästi tai lievästi. Puhetavan miellyttävyyttä ja kauneutta arvioidaan kuitenkin eri tavalla kuin muita solidaarisuusdimensiolle sijoittuvia kohtia. Puhujaa pidetään sitä maalaisemman kuuloisena, mitä enemmän hän avartaa diftongeja. Häntä pidetään myös lievästi miehekkäämmän/maskuliinisemman kuuloisena, kun diftongit avartuvat. Pääkaupunkiseutulaiset ja tamperelaiset arvioivat näytteitä sosiaalisesti melko samankaltaisesti. Erot ovat lähinnä arvioiden voimakkuudessa esimerkiksi pääkaupunkiseutulaisille sukupuolisuuden sosiaalinen indeksi on lähes neutraali, tamperelaisille hieman merkittävämpi. Esitutkimuksen ja lomakeanalyysin perusteella tuloksiin voi vaikuttaa se, että kuulija arvioi ääninäytteitä hyvin kokonaisvaltaisesti: hän tekee huomioita paitsi siitä, millaisia elementtejä kuulee, myös siitä, mitä ei kuule. Analyysissä käy myös ilmi, että kuulijat erottavat diftongin avartumisasteita tarkasti ja tekevät johdonmukaisia arvioita sen perusteella. Samoin on huomattavissa, että näytteiden soittojärjestys vaikuttaa jossain määrin arvioihin