Yhteisin askelin : lasten osallisuuskokemukset lasten ja ikäihmisten yhteisessä kerhotoiminnassa

Goals. During the last few decades, the understanding of childhood has changed. Nowadays we see children as active social actors and as specialists of their life. Children's development and learning happen in close interaction with the surrounding society. The goal of my study is to describe, analyse and interpret children's experiences of participation in children's and older adults' club activities in third sector. I studied Terhokerho clubs as children's operational environment of participation. I focused my study on children's experiences of participation and the structural and situational of the operational environment. My goal was to find operational modes, which support children's experiences of participation. I studied participation through children's initiatives and children's experience of belonging to the group. Methods. I studied two different Terhokerho clubs in southern Finland. Terhokerho clubs are part of the Koko Suomi leikkii –program. There were 27 4-12 year-old children and 21 adults participating in the study. I collected my research data by observing action in Terhokerho clubs and by interviewing children. The interviews were the primary source of research data. I analysed my observation notes and transcribed interviews separately with content analysis by classifying and finding themes from the data. Results and conclusions. In my study, participation as children's experience of belonging to the group and as children's possibilities to make initiatives was surprisingly homogenous. Key factors supporting children's experience of participation were fun activities and friends. Those who did not have their own friends with them in the clubs also considered getting new friends an important factor. Children also wanted to get to know the adults in the clubs. Joint activities of children and adults helped create interaction and therefore supported children's experience of participation and possibilities to make initiatives. Adults' action and the structure of the club also made a difference. Common starting and closing moments of the clubs and activities that took into account children's opinions furthered children's possibilities to make initiatives and experience of participation. Humour and warm athmosphere between children and adults were typical in the club activities of children and older adults.Tavoitteet. Viimeisten vuosikymmenten aikana näkemys lapsuudesta on muuttunut. Lapset nähdään nykyään aktiivisina sosiaalisina toimijoina ja oman elämänsä asiantuntijoina. Lasten kehittyminen ja oppiminen tapahtuvat tiiviissä vuorovaikutuksessa ympäröivän yhteisönsä kanssa. Tutkimukseni tarkoituksena oli kuvata, analysoida ja tulkita lasten osallisuuskokemuksia lasten ja ikäihmisten yhteisessä kerhotoiminnassa kolmannella sektorilla. Toimintaa ohjasivat vapaaehtoiset. Tarkastelin Terhokerhoa lasten osallisuuden toimintaympäristönä. Tutkimuskohteinani olivat erityisesti lasten osallisuuskokemukset sekä toimintaympäristön rakenteelliset ja tilanteelliset tekijät. Tarkoituksenani oli löytää toimintatapoja, jotka tukevat lasten osallisuuskokemuksia. Tarkastelin osallisuutta lasten tekemien aloitteiden ja lasten kokeman ryhmään kuulumisen tunteen kautta. Menetelmät. Tutkimukseeni osallistui 27 4-12-vuotiasta lasta ja 21 aikuista kahdesta Etelä-Suomessa toimivasta Koko Suomi leikkii –hakkeeseen kuuluvasta Terhokerhosta. Hankin tutkimusaineistoni havainnoimalla Terhokerhojen toimintaa ja haastattelemalla lapsia. Haastattelut olivat ensisijainen aineistoni. Analysoin havainnointimuistiinpanoni ja litteroidut haastattelut erikseen sisällönanalyysin avulla tyypittelemällä ja teemoittelemalla. Tulokset ja johtopäätökset. Osallisuus ryhmään kuulumisen tunteena ja mahdollisuutena tehdä aloitteita näyttäytyi aineistossani yllättävän yhtenäisenä. Lasten osallisuuden tunnetta tukevia keskeisiä tekijöitä olivat mukava tekeminen ja kaverit. Ne, joilla omia kavereita ei ollut toiminnassa mukana, pitivät uusien kavereiden saamista tärkeänä. Lapset halusivat tutustua myös kerhossa oleviin aikuisiin. Lasten ja aikuisten yhteinen tekeminen edesauttoi vuorovaikutuksen syntymistä ja edisti näin lasten kokemusta ryhmään kuulumisesta ja mahdollisuudesta tehdä aloitteita. Aikuisten toiminnalla ja kerhon rakenteella oli myös vaikutusta. Kerhokertojen yhteiset aloitukset ja lopetukset sekä lasten mielipiteet huomioiva toiminta edistivät lasten aloitteentekomahdollisuuksia ja ryhmään kuulumisen tunnetta. Lasten ja aikuisten välille syntynyt huumori ja lämmin tunnelma olivat tyypillistä lasten ja ikäihmisten yhteiselle kerhotoiminnalle