Perusterveydenhuollon lääkityslistat ja niihin liittyvät tulkinnanvaraisuudet lääkitysturvallisuuden näkökulmasta

Medication safety is safety related to the use of medicines. Medication errors are drug treatment related events which can lead to medication safety incidents. Medication process is multi-professional teamwork which contains a risk of medication error on every step. It is important to identify potential safety risks in order to prevent the risk events. Medication errors can occur for example during the transfer of the prescription information in to the medication list. It is important that medication lists are accurate and up to date so that patient's medication therapy is optimal. The aim of this study was to assess whether the primary health care medication lists are up to date, accurate and easy to read. The aim was also to identify what kind of information in medication lists was open to interpretation. In one of the municipalities, the medication lists at home were compared to the medication lists at primary care to see whether both lists had identical information on the medication. The data of this study consisted of 240 medication lists from primary care units in three Finnish municipalities. The lists contained altogether 3062 medications. Most of the lists were printed from the patient information systems. Some of the lists were copied from the home medication lists. All medication lists were systematically reviewed and issues open to interpretation were documented in a structured Microsoft Excel table. The data were transferred to SPSS 20 Program for statistical analysis. Most (73%, n=174) of the medication lists (n=240) were incomplete. One-fifth (n=612) of the medications in use (n=3062) contained missing information on medicines. The total number of discrepancies was 807 (mean 3.4 discrepancies per medication list). The most common discrepancies were related to the time of administration (n=277) and dosages (n=241). Duplicate medications included a lot of confusing information. Discontinued medications were not always clearly marked. In only one of the municipalities the medication lists had a space for marking the indication. There were some differences between home medication lists (n=62) and primary care medication lists. ™ Based on this study medication lists have a lot of discrepancies and ambiguities in their information content. The medication lists do not always accurately tell the patient's current medication. Interpretation of inaccurate medication lists consumes unnecessarily doctors' and nursing staff's time. Inaccurate medication lists are a risk to patient safety. It is also important that the medication lists would be similar in all health care units. Electronic prescriptions, the National Health Archive and medication list developed by Information Management Service of Healthcare are expected to solve at least some of the problems related to medication lists.Lääkitysturvallisuus on lääkkeiden käyttöön liittyvää turvallisuutta. Lääkityspoikkeamat ovat lääkehoitoon liittyviä tapahtumia, jotka voivat johtaa vaaratapahtumaan. Lääkehoito on moniammatillista yhteistyötä, jonka jokaiseen vaiheeseen liittyy lääkityspoikkeamien riski. Mahdollisten turvallisuusriskien tunnistaminen on tärkeää, jotta vaaratapahtumat voidaan ehkäistä. Lääkityspoikkeamia voi ilmaantua esimerkiksi siirrettäessä lääkemääräyksen tietoja lääkityslistaan. On tärkeää, että lääkityslistat ovat tiedoiltaan oikeita ja ajantasaisia, jotta potilaiden lääkehoito onnistuu. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, ovatko perusterveydenhuollon lääkityslistat ajantasaisia, täsmällisiä ja helppolukuisia. Tavoitteena oli myös selvittää, millaisia tulkinnanvaraisuuksia lääkityslistoihin liittyi. Yhden kaupungin osalta kotona olevia lääkityslistoja verrattiin perusterveydenhuollon lääkityslistoihin ja selvitettiin, olivatko lääkitystiedot keskenään samanlaisia. Aineistona oli 240 perusterveydenhuollon lääkityslistaa kolmesta Suomen kaupungista. Lääkityslistoissa oli yhteensä 3062 käytössä olevaa lääkettä. Suurin osa lääkityslistoista oli tulostettu potilastietojärjestelmästä. Osa listoista oli kopioitu kotoa dosetin takaa. Lääkityslistat käytiin systemaattisesti läpi ja niissä havaitut puutteet kirjattiin Microsoft Excel -ohjelmalla tehtyyn taulukkoon. Aineisto siirrettiin SPSS 20 -ohjelmaan, jolla tehtiin tilastollinen analyysi. Suurin osa (73 %, n=174) lääkityslistoista (n=240) sisälsi puutteita. Viidesosa (n=612) käytössä olleista lääkityslistojen lääkkeistä (n=3062) sisälsi puutteellisia lääketietoja. Puutteita oli yhteensä 807 (keskimäärin 3,4 puutetta/lääkityslista). Eniten puutteita oli annosteluajoissa (n=277) ja annostuksissa (n=241). Listoissa oli päällekkäisiä lääkkeitä, joihin liittyi paljon tulkinnanvaraisuutta. Lääkkeiden lopetukset eivät aina olleet riittävän selkeästi merkattuja. Vain yhden kaupungin listoissa oli kohta käyttötarkoituksille. Kotona olevissa lääkityslistoissa (n=62) oli jonkun verran eroavaisuuksia verrattuna terveyskeskuksen lääkityslistoihin. Tämän tutkimuksen perusteella lääkityslistoissa esiintyy paljon puutteita ja tulkinnanvaraisuuksia. Lääkityslistojen perusteella ei voi aina luotettavasti päätellä potilaan sen hetkistä lääkitystä. Epäselvien lääkityslistojen tulkitseminen kuluttaa turhaan lääkärien ja hoitohenkilökunnan aikaa. Puutteelliset lääkityslistat ovat riski potilasturvallisuudelle. Yhdenmukainen lääkityslista kaikissa terveydenhuollon toimipisteissä on tärkeä tulevaisuuden tavoite. Sähköisen reseptin, kansallisen terveysarkiston ja tiedonhallintapalvelun kehittämän lääkityslistan odotetaan ratkaisevan ainakin joitakin lääkityslistoihin liittyviä ongelmia