Millainen olisi hyvä elinympäristö? - Asukkaiden näkemyksiä elinympäristöstä, asumisesta ja palveluista eri elämänvaiheissa

Tutkimuksessa tarkastellaan kuluttajien näkökulmasta, minkälainen olisi taloudellisesti, sosiaalisesti ja toiminnallisesti hyvä elinympäristö ja miten palvelut, erityisesti päivittäistavarakaupan palvelut, siihen ja kotitalouksien arkielämään liittyvät. Tutkimus on toteutettu eläytymismenetelmää soveltaen. Tutkimusaineistona ovat lyhyet, vastaajien kirjoittamat tarinat, joihin tutkija on antanut ohjeet kehyskertomuksissa. Eläytymismenetelmä valittiin tutkimuksen aineistonkeruumenetelmäksi, koska vastaajien haluttiin voivan kertoa vapaasti ajatuksistaan ja näkemyksistään hyvästä tai huonosta elinympäristöstä eikä ennalta määrätyin kysymyksin ja vastausvaihtoehdoin haluttu rajoittaa vastauksia. Lisäksi olemassa olevan elinympäristön ei haluttu kahlitsevan vastaajia heidän laatiessaan kertomuksiaan. Eläytymismenetelmäaineisto koottiin Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksen (YTK) Autoriippuvainen yhdyskuntarakenne ja sen vaihtoehdot -tutkimuksen kyselyn yhteydessä 900 kotitaloudelta. Lisäksi kerättiin kontrolliaineisto lähettämällä kehyskertomukset Kuluttajatutkimuskeskuksen Kuluttajapaneelin 212 jäsenelle. YTK-aineiston vastausprosentti oli 34 ja kuluttajapanelistien 46. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin sisällönanalyysiä. Tutkimukseen vastanneiden näkemysten mukaan aikuistalouksille hyvässä elinympäristössä on toimivat julkiset liikenneyhteydet, ja päivittäistavarakaupat ovat kävelyetäisyydellä. Samanaikaisesti kuitenkin asutaan väljästi rakennetuilla alueilla omassa rauhassa. Vastaajien toiveita voi pitää osin ristiriitaisina, sillä tiheä kaupan verkosto ja hyvät julkiset liikenneyhteydet edellyttävät toimiakseen riittävää asiakaskuntaa ja tiivistä yhdyskuntarakennetta. Vastaajien näkemysten mukaan lapsiperheelle hyvässä elinympäristössä koulu, päivittäistavarakauppa ja viheralueet ovat kävelyetäisyydellä kodista. Työpaikan ei sen sijaan tarvitse sijaita kodin välittömässä läheisyydessä ja työmatkoihin ollaan valmiita käyttämään enemmän aikaa kuin asiointi- tai koulumatkoihin. Toivottu asuinalue on rauhallinen, luonnonläheinen ja pientalovaltainen. Lapsiperheelle hyvässä elinympäristössä aikuiset kantavat kollektiivista vastuuta lapsista ja nuorista. Eläkeläiselle hyvä elinympäristö on vastaajien näkemysten mukaan turvallinen ja usein käytetyt palvelut ovat kävelyetäisyydellä kodista. Turvallisuutta lisäävät siisteys, kunnollinen valaistus ja hyvin hoidetut jalankulkuväylät. Sopivimpana asuntona eläkeläiselle pidetään hissillisen kerrostalon asuntoa lasitetulla parvekkeella. Hyvänä pidettyjä asuinpaikkoja ovat kaupunkien ja taajamien keskusta-alueet ja niiden lähialueet, sillä eläkeiässä halutaan elämää ja palveluita ympärille. Tutkimuksen perusteella hyvään elinympäristöön liittyy kolme keskeistä asiaa. Ensinnäkin usein käytettävät palvelut, kuten päivittäistavarakaupat, sijaitsevat kävelyetäisyydellä kodista. Toiseksi julkiset liikenneyhteydet ovat hyvät, eikä autosta haluta olla riippuvaisia arkisessa liikkumisessa. Kolmanneksi asuinalueiden tulee on luonnonläheisiä, sillä asuntojen läheisyyteen kaivataan viheralueita