Pääkaupunkiseudun muuttovirrat muutoksessa

"Pääkaupunkiseudun muuttovirrat muutoksessa" -tutkimuksessa selvitetään pääkaupunkiseudun muuttovirtoja, niiden rakenteita ja muuttovirtoihin vaikuttavia tekijöitä. Tarkastelun kohteena ovat muuttovirrat, jotka kohdistuvat muualta Suomesta pääkaupunkiseudulle, tapahtuvat pääkaupunkiseudun sisällä tai suuntautuvat sieltä kehyskuntiin. Tavoitteena on löytää muuttopäätöksiin vaikuttavia syitä sekä jäsentää erilaisia muuttoihin liittyviä kuluttajatyyppejä. Muuttojen suuntautumista, motiiveja ja taustaa kartoittaneeseen postikyselyyn vastasi syksyllä 2008 yli 1 300 (25-60-vuotiaita) vastaajaa. Tutkimusaineistoja kerättiin myös muuttaneille tehdyillä teemahaastatteluilla. Pääkaupunkiseudulta ympäristökuntiin suuntautuvassa muuttoliikkeessä tapahtui vuoden 2008 aikana selvä muutos. Vielä vuonna 2007 pääkaupunkiseutu menetti ympäristökuntiin noin 4 600 asukasta enemmän kuin sai niistä. Vuonna 2008 nettomuuttotappio oli enää noin 3 200 henkilöä. Talouden taantuma selittää osan pääkaupunkiseudun muuttovirtojen vaihtelusta, mutta muutokset saattavat heijastella myös asumiseen liittyviä arvoja ja ympäristötietoisuuden lisääntymistä. Mieluisan asunnon löytäminen oli tärkeimpiä uuden asuinkunnan valintaan vaikuttaneita tekijöitä. Työhön, asuinympäristöön sekä palveluihin liittyvät tekijät vetivät muuttajia muualta Suomesta pääkaupunkiseudulle. Tulomuuttajat ja pääkaupunkiseudun sisällä muuttaneet arvostivat kaupunkimaista asuinympäristöä ja tapahtumarikasta elämää. Kehyskuntien vetovoima perustui asuntojen edullisempiin hintoihin ja pientaloasumiseen. Lähes puolet vastaajista piti niiden vaikutusta muuttoon melko tai erittäin suurena. Pääkaupunkiseudulta kehyskuntiin muuttaneet arvostivat myös asunnon ominaisuuksia sekä asuinympäristön viihtyisyyttä, rauhallisuutta ja turvallisuutta. Muualta Suomesta pääkaupunkiseudulle muuttaneiden keskimääräinen työmatka lyheni, kun taas pääkaupunkiseudulta kehyskuntiin muuttaneiden työmatkat pitenivät keskimäärin 10-30 kilometriä. Pääkaupunkiseudun sisäisessä muutossa työmatkojen pituus pysyi ennallaan. Ympäristökuntiin muuttaneista vastaajista 60 prosentilla työmatkaan käytetty aika lisääntyi ja lähes 70 prosenttia kulki työmatkansa henkilöautolla. Kehyskuntiin muuttaneet kokivat liikkumismahdollisuutensa huomattavasti huonommiksi kuin pääkaupunkiseudun sisällä tai pääkaupunkiseudulla muuttaneet. Noin puolet pääkaupunkiseudulla muuttaneista ja kaksi kolmesta ympäristökuntiin muuttaneista ei olisi todennäköisesti muuttanut nykyiselle asuinalueelleen, jos asuntojen hintataso pääkaupunkiseudulla olisi ollut alhaisempi. Pääkaupunkiseudun sisällä muuttaneista vain viidennes harkitsi muuttoa myös ympäristökuntiin. Monipuolisempi asuntotarjonta sekä viihtyisämpi tai turvallisempi asuinympäristö olisivat vaikuttaneet noin joka toisen pääkaupunkiseudulla ja pääkaupunkiseudulta ympäristökuntiin muuttaneen kotitalouden muuttopäätökseen. Kunnan veroprosentilla, eläkkeelle siirtymisellä tai ekologisella elämäntavalla ei ollut juurikaan vaikutusta asuinkunnan valintaan. Suurin osa kehyskuntiin muuttaneista käytti ravintola- ja kulttuuripalveluja muualla kuin asuinkunnassaan ja osti kestokulutustavarat ja vaatteet naapurikunnista. Noin neljännes kehyskuntiin muuttaneista käytti myös terveys-, urheilu- ja liikuntapalveluja asuinkuntansa ulkopuolella. Muuton seurauksena kulutusmenot kasvoivat riippumatta siitä, minne muutettiin. Noin viidennes pääkaupunkiseudulta kehyskuntiin muuttaneista uskoo asuvansa pääkaupunkiseudulla jälleen viiden vuoden kuluttua. Pääkaupunkiseudulla tai -seudulle muuttaneista yli puolet arvioi asuvansa viiden vuoden kuluttua omakoti- tai rivitalossa, joka viides nykyisessä asuinkunnassaan ja joka toinen muualla pääkaupunkiseudulla. Muuttovirtojen ohjaileminen edellyttäisi kunnilta valmiuksia sujuvaan asuntotuotantoon ja kaavoitukseen. Pääkaupunkiseudulla omakotitaloasumisen lisäksi kohtuuhintaisen pienkerrostalo- ja rivitalotuotannon lisääminen ja ns. matalarakentamisen suosiminen vähentäisi lapsiperheiden muuttoa kehyskuntiin. Uusien asuntojen tulisi olla myös helpommin muunneltavissa asukkaiden muuttuvien tarpeiden mukaan