Sisäilmatutkimuksista kerätyn tiedon hyödyntäminen

Diplomityön tavoitteena oli koota tietokantaan useasta sisäilmatutkimuskohteesta saatuja tutkimustietoja ja tarkastella tietokannan tarjoamia mahdollisuuksia tulosten analysoimiseksi. Tutkimusten tarkastelussa keskityttiin erityisesti rakennusten mikrobivaurioihin ja niiden syntyyn vaikuttaviin tekijöihin. Diplomityö toimi pilottihankkeena laajemman tietokannan toiminnan tarkastelulle. Työn aineistona käytettiin sisäilmatutkimuksia, tulosten analysointia ja sisäilman altisteiden terveysvaikutuksia käsitteleviä ohjeistuksia, määräyksiä ja tutkimustuloksia. Tietokantaan kirjatut tulokset saatiin vuosien 2012–2020 aikana julkisen sektorin ja yritysten rakennuksissa tehtyjen sisäilmatutkimusten tutkimusraporteista. Tietokantaan kirjattiin tiedot 62 rakennuksesta, jotka sisälsivät kokonaisuudessaan 96 eri sisäilmatutkimusta. Näissä tutkimuksissa oli kerätty yhteensä 1771 kpl mikrobinäytteitä, jotka sisälsivät yhteensä 8734 kpl yksittäisiä mikrobeja. Työtä varten ei suoritettu erillisiä kenttätutkimuksia. Tietokannan kautta yhdistetyillä tuloksilla tehtiin viisi erilaista vertailua: mineraalivillan ja lastuvillalevyn mikrobien vertailu, kuuden eri materiaalien mikrobivaurioitumisen vertailu, rakenneosien vaurioitumisen vertailu, alapohjarakennetyyppien sekä ulkoseinärakennetyyppien vaurioitumisen vertailu. Mikrobivertailussa todettiin lastuvillalevyn sisältävän huomattavasti enemmän aktinomykeettejä mineraalivillaan verrattuna. Materiaalien vaurioitumisen vertailussa todettiin lastuvillalevyn olevan vaurioitumisherkin kuuden materiaalin välillä. Rakennusosien vaurioitumisherkkyyden vertailussa todettiin alapohjien olevan herkin osa vaurioitumaan ja yläpohjien olevan vähiten vaurioituneita. Ulkoseinärakennetyyppien vertailussa ”tiili-lämmöneriste-tiili”-rakenteen todettiin olevan herkin vaurioitumaan ja tiedossa ollut kosteusvaurio on edistänyt mikrobikasvua mineraalivillaa sisältävissä seinissä. Tulosten perusteella voitiin todeta, että tulosten tarkastelu vaatii huomattavan suuren otoskoon tutkimusten vaihtelevien löydösten ja tulosten vuoksi. Tietokannan kautta saadut tulokset alapohjan ja lastuvillalevyn vaurioitumisesta myötäilevät nykytietämystä, jota voidaan pitää tietokannan toimivuuden osoituksena Tietokantaa voidaan tulevaisuudessa käyttää uuden tiedon luomiseen ja uudenlaiseen tiedonkäsittelyyn sisäilmatutkimusten saralla. Sen suurin vahvuus on mahdollisuus tarkastella erilaisia tilanteita ja suuria kokonaisuuksia yksityiskohtaisesti. Positiivisen kuvan tietokannan mahdollisuuksista antaa se, että jo nykyisellä pilotointivaiheen tietomäärällä voidaan saada johdonmukaisia tuloksia, joten suurempi tietomäärä kasvattaa mahdollisuuksia ja tarkasteltavia ominaisuuksia entisestään. Kattava tietokanta voi mahdollistaa mikrobivaurioiden nykyistä tehokkaamman ennaltaehkäisyn ja parantaa rakennusterveyttä