Näkökulmia tuloksellisuudesta työhyvinvointikirjallisuudessa

Tässä tutkimuksessa tutkitaan työhyvinvointikirjallisuudessa esiintyviä tuloksellisuusnäkökulmia. Tutkimuksessa tarkastelun kohteena ovat vuosien 2015-2020 julkaistut tieteelliset artikkelit, joten tutkimuskysymys on rajattu lauseeseen: ”Miten tuloksellisuus näkyy työhyvinvoinnin kirjallisuudessa viimeisen 5 vuoden aikana? Tutkimuksessa keskitytään tuoreimpiin tutkimuksiin, koska niiden kautta voidaan ymmärtää parhaiten ajan hetkelle tyypillisiä tuloksellisuusnäkökulmia. Tutkimuskysymys on ajankohtainen ja perusteltu, koska työelämä muuttuu erilaisten pinnalla olevien ristipaineiden takia, joita ovat niin toiminnan säästötoimenpiteet, muutostarpeet kuin ylipäätään toiminnan jatkuva tehostamisen tarve. Kun näiden rinnalla työväestö ikääntyy ja työntekijöistä joudutaan säästötoimenpiteiden vuoksi karsimaan, herää kysymys siitä, miten saadaan tuloksia vähemmällä työvoimalla? Tutkimus muuttuu työelämän trendien mukana ja siksi tuoreimpien tutkimusten tarkastelu auttaa pysymään ajan tasalla siitä, mistä puhutaan ja mihin keskittää kehittämisen fokus. Tuoreimpien tutkimusten tarkastelu lisää osaltaan toivottua kumuloitumista tutkimuskenttään. Kumuloitumisen mahdollistamiseksi tutkimus toteutettiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena, jonka takia tutkimus on luonteeltaan teoreettinen. Aineiston päättelymenetelmänä käytettiin deduktiivista sisällönanalyysia, joka viittaa teorialähtöiseen päättelymenetelmään. Deduktiivisen päättelymenetelmän rinnalla käytettiin narratiivista analyysimenetelmää, jolloin analyysikohdan tuloksia yhdisteltiin tarinamaiseen tyyliin yhdeksi kertomukseksi. Analyysin tulokset jakautuivat kolmeen työhyvinvoinnin osa-alueeseen, joita ovat organisaatio, yksilö ja työ. Osa-alueet ovat karkeita, mutta ne auttoivat jaottelemaan analyysiosion teorioita eri kokonaisuuksiin. Organisaation näkökulmasta työntekijät näyttäytyivät tuloksellisuuden ruohonjuuritasona, koska työntekijät vaikuttavat isona osana organisaation talouteen. Lisäksi organisaation tarjoamalla työympäristöllä oli osaltaan vaikutusta tuloksellisuuteen. Yksilön näkökulmasta tuloksellisuus liitettiin yksilön vastuuseen ja henkilökohtaiseen itsereflektointiin. Työnäkökulma kytki osakseen näkökulmat aitoudesta ja innovatiivisuudesta työpaikalla. Tuloksellisuus on analyysissa ymmärrettävissä teoreettisen viitekehyksen tarjoamien käsitteiden kautta. Tutkimus osoittaa, että tieteelliset tutkimukset vastaavat hetkellisiin työelämän trendeihin ja tutkimus päivittyy jatkuvasti. Laadullinen tekeminen korostuu yksilökohtaisessa tarkastelussa ja sen rinnalla talous, tehokkuus ja yksilön suorituskyky tunnistetaan osana tuloksellisuutta. Jatkotutkimusaiheena voisi olla tutkimuksen toteuttaminen pitkittäistutkimuksen keinoin, joka auttaisi aiheen rajaamisessa. Tutkimuskirjallisuudessa olisi myös tilaa tutkimuksille, jotka tutkisivat tuloksellisuuden mahdollisia negatiivisia vaikutuksia työhyvinvointikirjallisuudessa