Organisaation oppiminen projektiorganisaatioissa ja keinot sen tehostamiseksi

Projektien hyödyntämisestä on tullut yleinen johtamisen työkalu, mutta niiden negatiivisia vaikutuksia ei olla kuitenkaan tutkittu tarpeeksi organisaation oppimisen näkökulmasta. Tässä tutkimuksessa selvitetään, millaisia ongelmia organisaatiot joutuvat ratkaisemaan pyrkiessään tehostamaan omaa organisaation oppimistaan yksilö, projekti sekä organisaation tasolla. Lisäksi tutkimuksessa pyritään löytämään, millaisilla keinoilla organisaatiot ovat pyrkineet tehostamaan omia oppimisen kyvykkyyksiään ja löytämään tuloksia näille kokeiluille. Lopuksi tutkimuksessa pyritään muodostamaan tasapainoinen lähestymistapa organisaation oppimisen tehostamiseksi projektiorganisaatioissa ottaen huomioon oppimisen yleisimmät esteet ja keinot, joilla organisaatio voi rakentaa lähestymistapansa. Tutkimus suoritettiin kirjallisuustutkimuksena. Tutkimusongelmaan alettiin etsimään ratkaisuja tutkimalla organisaation oppimisen, projektihallinnan ja tietojohtamisen tieteellistä kirjallisuutta, oppikirjoja ja käsikirjoja. Aiheesta pyrittiin löytämään lisäksi kaikkia aiheita yhdisteleviä tieteellisiä julkaisuja. Lähteitä haettiin pääosin Tampereen yliopiston Andor-järjestelmästä, korostaen vertaisarvioituja ja muiden tutkijoiden paljon viittaamia lähteitä. Tutkimuksen kannalta tärkeimmät mallit löytyivät tieteellisistä julkaisuista, jotka esitellään tutkimuksessa. Tutkimuksen lopussa pyritään vastaamaan tutkimuskysymyksiin löydettyjen lähteiden avulla. Tutkimuksen tuloksena luotiin kattava yleiskatsaus yleisimpiin ja kiinnostavimpiin keinoihin, joilla organisaatioissa on pyritty tehostamaan organisaation oppimista sekä tiedon ja osaamisen liikkumista organisaation sisällä. Tutkimuksessa esitellään projektien jälkeiset arviointitilaisuudet, opittujen asioiden raportoiminen, parhaiden käytäntöjen oppaat, verkostoituminen ja mentorointi organisaation oppimista tehostavina keinoina. Näistä keinoista havaittiin, että ne vaikuttavat eri osiin organisaation oppimisen prosessia. Projektien jälkeiset arviointitilaisuudet ja opittujen asioiden raportoiminen tehostavat uuden tiedon oppimisen prosessia. Mentorointi ja parhaiden käytäntöjen oppaat tehostavat vanhan tiedon käytön prosessia. Keinojen lisäksi tutkimuksessa esitellään yleisimmät ongelmat organisaation oppimisen toteutumisen kannalta. Tutkimuksessa löydettiin esteitä liittyen organisaation ihmisiin ja järjestelmiin. Ihmisiin liittyvät esteet luokiteltiin oppimisen, kulttuurin ja sosiaalisuuden esteisiin. Systeemiin liittyvät esteet luokiteltiin teknologiaan, prossiin ja infrastruktuuriin liittyviin esteisiin. Tutkimuksessa löydettyjä keinoja tutkittiin myös näiden esteiden näkökulmista. Tutkimuksessa löydettiin, että mentorointi ja verkostoituminen vähentävät ihmisiin liittyviä esteitä ja muut tutkimuksessa esitellyt keinot vähentävät järjestelmiin liittyviä esteitä. Keinojen vaikutusten perusteella tutkimuksessa pohditaan, miten organisaatioiden kannattaisi muuttaa omia organisaation oppimisen järjestelmiään oman toimintansa tehostamiseksi. Tutkimuksessa löydettiin, että organisaatioiden pitää pyrkiä tasapainottamaan uuden tiedon oppimisen ja vanhan tiedon käyttämisen prosessit ja vähentämään organisaation oppimisen edessä olevia esteitä. Tutkimuksessa esitetään, että organisaatioiden kannattaa tutkia omaa tilannettaan näistä näkökulmista ja ottavat käyttöön keinoja, jotka tasapainottavat prosesseja ja vähentävät esteitä organisaation oppimisessa