Suomalainen systeeminen toimintamalli - Muuttamassa lastensuojelun sosiaalityön asiantuntijuutta?

Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää, millaisin eri puhetavoin lastensuojelun asiantuntijuutta määritellään ja perustellaan suomalaista systeemistä toimintamallia käsittelevässä mallinnusraportissa. Tutkimuksen teoreettisena lähtökohtana toimii lastensuojelun sosiaalityössä yleisesti tiedostettu muutostarve, joka on jatkunut vuosikymmenestä toiseen lähes samanlaisena aktiivisesti tehdystä selvitys, kehittämis- ja lainsäädäntötyöstä huolimatta. Muutostarve on kohdistunut myös lastensuojelun asiantuntijuuteen, jota käytännössä toteutetaan kiireessä, suurten asiakasmäärien ja monimuotoistuneiden haasteiden keskellä vähäisin resurssein. Tutkimus on laadullinen asiakirjatutkimus ja sen viitekehyksenä toimii sosiaalinen konstruktionismi. Tutkimuksen aineistona on suomalaisen systeemisen toimintamallin maakunnallista jatkokehittämistyötä johdattanut mallinnusraportti Kohti suomalaista systeemistä toimintamallia -keskeisiä periaatteita ja reunaehtoja 3/2017. Aineiston analyysimenetelmänä on toiminut diskurssianalyysi. Diskurssianalyysin avulla tutkimusaineistosta on ollut mahdollista paikantaa lastensuojelun asiantuntijuutta ja sen muutosta ilmentäviä puhetapoja ja toimijuuksia. Tutkimusaineiston perusteella oli löydettävissä neljä lastensuojelun asiantuntijuutta ja sen muutosta kuvaavaa muutosdiskurssia. Nämä muutosdiskurssit olivat yksin tekemisestä yhdessä tekemiseen, byrokratiatyöstä ihmissuhdetyöhön, ongelmakeskeisyydestä ratkaisukeskeisyyteen sekä palvelukeskeisyydestä asiakaslähtöisyyteen. Muutosdiskurssit tuottivat asiantuntijamuutosta, jossa asiantuntijuus määrittyy moniammatillisen tiimin kautta. Diskurssit tuottavat samanaikaisesti vastuuta kantavaa ja jakavaa asiantuntijuutta. Lisäksi ne tuottavat suhdeperustaista, asiakaskeskeistä sekä tavoite- ja muutos orientoitunutta asiantuntijuutta. Diskurssien ajamat asiantuntijuuden vaateet eivät ole uusia asioita lastensuojelussa. Näin ollen on syytä pohtia, kuinka suuri merkitys suomalaisella lastensuojelun systeemisellä toimintamallilla oikeasti on suomalaiselle käytännön lastensuojelutyölle ja sen asiantuntijuudelle.The purpose of this Master ́s thesis is to find out which different discourses the expertise in child protection is defined and justified in a modeling report which discuss the Finnish systemic operating model. The theoretical basis of the study is a generally recognized need for change in child protection in social work, which has continued to be almost as same for decades despite of actively done settlement, developing and legislation work. The need for change has also concerned the expertise in child protection which is in practice realised in a hurry in the middle of a large quantity of clients as well as challenges which have multiplied and with minimal resources. The study was qualitative one based on the documentary research and the methodological framework of the study is social constructionism. The data of the study is the modeling report, Kohti suomalaista systeemistä toimintamallia -keskeisiä periaatteita ja reunaehtoja 3/2017, which has directed the provincial continuation of the development work of the Finnish systemic operating model. The analysis method used is discourse analysis. By means of discourse analysis it has been able to locate expertise in child protection in the data of the study as well as discourses and positions which reflect the change of it. Based on the data of the study there are four expertises in child protection to be found as well as discourses of change which represent the change of the expertise in child protection. These discourses of change are as follows: from working alone to collaboration, from bureaucratic work to social relations work, from a problem-centered approach to a problem-solving model and from a service-centered to a client-centered approach. The discourses of change produced change in expertise, where the expertise is defined through a multidisciplinary team. These four discourses produce expertises which share and take responsibility at the sama time. Discourses also produce expertises which are based on associations or are client, target and change -oriented. Therefore it is important to take a closer look at the Finnish systemic operating model and how signifigant it actually is for the Finnish child protection and its expertise in practise