Teknologiavalintojen vaikutus web-sovelluksen kehitysprosessiin

Tässä diplomityössä tutkitaan Cybercom Finland Oy:lle toteutetun uusien työntekijöiden tehtävälistasovelluksen eli NewbieMakerin kehitysvaiheita. NewbieMaker on yhden sivun web-sovellus,joka on rakennettu hyödyntäen MERN-pinon teknologioita eli MongoDB:tä, Expressiä, React-kirjastoa sekä Node.js:ää. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, mitä valintoja NewbieMakerin erikehitysvaiheissa on tehty ja, miten ne ovat vaikuttaneet sovelluksen kehitykseen. NewbieMaker-sovelluksen kehitys on jakautunut kolmeen selkeään eri kehitysvaiheeseen, joita käsitellään tässätutkimuksessa erillisinä kokonaisuuksina. Sovelluksen ensimmäinen kehitysvaihe koostuu NewbieMakerin alkuperäisestä toteutuksesta osana Tampereen teknillisen yliopiston (nykyinen Tampereen yliopisto) projektityökurssia, jonka mukana Cybercom Finland Oy oli yhtenä yhteistyökumppanina. Toinen kehitysvaihe alkoi, kun alkuperäinen NewbieMakerin toteutus luovutettiinasiakkaan haltuun. Tämän kehitysvaiheen aikana sovelluksen selainpuolen teknologiat ja ulkoasukokivat merkittäviä uudistuksia. Kolmas kehitysvaihe aloitettiin, kun toisen kehitysvaiheen lopussaaloitettu NewbieMakerin pilottitesti saatiin päätökseen. Tutkimuksessa huomattiin, että MERN-pinon selain- ja palvelinpuolen yhtenäisen kehityskielen (JavaScript) ansiosta sovelluksen kehittäjien on helpompi ymmärtää sekä selain- että palvelinpuolen toimintaa. Toisessa kehitysvaiheessa tehty selainpuolen kehityskielen vaihto TypeScriptiin paransi koodin laatua vaikeuttamatta koodin ymmärrettävyyttä huomattavasti. Myös CSS-viitekehysten ja React-kirjaston käyttö nopeutti ja selkeytti NewbieMakerin käyttöliittymäkehitystä. CSS-viitekehykset mahdollistavat tyylikkäiden käyttöliittymäkomponenttien luonnin nopeastija Reactin komponenttipohjaisuus selkeytti sovelluksen rakennetta ja toiminnan ymmärtämistä.MERN-pinon tietokanta eli MongoDB mahdollisti myös dokumenttien datamallien helpon muuttamisen kehityksen aikana NoSQL-rakenteensa ansiosta. Selkeä vaikutus kehitykseen oli myös alkuperäisen sovelluksen koon vähättelyllä, jonka seurauksena Redux-kirjastoa ei otettu vielä ensimmäisessä kehitysvaiheessa käyttöön. Tästä seurasipaisuneita React-komponenttien tilamäärittelyjä ja turhia komponenttien välisiä propsien välityksiä, mikä johti huonolaatuiseen ja vaikeasti ylläpidettävään koodiin. Toisen kehitysvaiheen aikanakäyttöönotettu Redux-kirjasto ratkaisi tilamäärittelyyn liittyvät ongelmat ja sen vaikutusten ansiosta sovelluksen ylläpidettävyys kasvoi huomattavasti ja siirtyminen tulevien kehitysvaiheiden välillähelpottui. Työssä saatuja tuloksia on mahdollista hyödyntää tulevaisuudessa uusissa sovelluskehitysprojekteissa. Tutkittujen valintojen vaikutusta kehitykseen voi punnita projektikohtaisesti ja niidenavulla on mahdollista parantaa sovelluksen laatua ja kehitysnopeutta alusta lähtien