Fuusioiden ja yritysostojen motiivit

Yrityksille fuusiot ja yritysostot, eli yritysjärjestelyt ovat tärkeitä toimenpiteitä kotimaisten ja kansainvälisten strategioiden suorittamisessa, liiketoiminnan kehittämisessä ja ulkoisen kasvun lähteinä. Ne ovat olleet myös toimitusjohtajien suosiossa ja tärkeässä roolissa strategisessa johtamisessa jo yli vuosisadan. Yritysjärjestelyt saavat paljon mediahuomiota, koska niissä on tapahtunut paljon epäonnistumisia, niiden rahallinen arvo on suuri ja koska ne ovat julkisia kilpailuja osakkeen omistajien suosiosta. Tutkimuksessa käsitellään fuusioiden ja yritysostojen motiiveja sekä motiivien luokittelua. Tutkimuksen etenemistä autetaan käyttämällä tutkimuskysymyksiä fuusioiden ja yritysostojen määrittelystä ja niiden esiintymisestä liiketoiminnassa, fuusioiden ja yritysostojen motiiveista sekä fuusioiden ja yritysostojen motiivien luokittelusta. Tutkimus toteutettiin kirjallisuuskatsauksena keräämällä aihealueen kirjallisuudesta ja tutkimuksesta kattava otos laadukkaista ja vertaisarvioiduista lähteistä. Tutkimuksessa käytettiin myös laajasti käytettyjä laadukkaita oppikirjoja ja tilastoja. Tutkimuksen teoriaosuudessa tarkastellaan fuusioiden ja yritysostojen teoriaa ja etenkin niiden prosessia, esiintymistä ja onnistumiseen vaikuttavia tekijöitä. Tutkimuksessa esitellään kirjallisuudessa ja tutkimuksissa käytettyjä motiivien luokittelu tapoja ja itse motiiveja. Tutkimuksen aikana kirjallisuudesta kootaan motiivien luokittelutapoja ja itse motiiveja. Tutkimuksen päätelmänä fuusioiden ja yritysostojen motiivien luokittelu painottaa osakkeen omistajien saamaa arvoa fuusiosta tai yritysostosta. Osakkeen omistajien arvoa lisäävät motiivit perustuvat fuusiosta tai yritysostosta saataviin operationaalisiin, taloudellisiin ja johtajuuteen liittyviin synergioihin sekä kertaluonteisiin tuottoihin yksityisen informaation hyödyntämisestä. Osakkeen omistajien arvoa tuhoavat motiivit perustuvat agenttiongelmaan johdon ja osakkeen omistajien välillä, johtajan itseluottamukseen ja markkina-ajoitukseen. Kirjallisuudesta tunnistettiin myös seitsemän motiiveja käsittelevää teoriaa, joiden avulla motiivien esiintymistä argumentoidaan