Työssäjaksamisesta keskusteleminen johtajan ja johdettavan välillä

Työuupumus on ollut isosti esillä julkisessa keskustelussa. Jotta työuupumukseen liittyvää työkyvyttömyyttä voitaisiin ehkäistä, työyhteisöjen on ryhdyttävä toimiin. Vaikuttavia toimenpiteitä ja suosituksia varten kaivataan yhä lisää tietoa organisaatioiden lähijohtamisen ja vuorovaikutuksen käytännöistä. Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena oli etsiä tietoa, miten vuorovaikutuksen keinoin voitaisiin edesauttaa varhaista puuttumista työuupumukseen. Näin ollen tarkoituksena oli selvittää, millä tavoin työssäjaksamisesta keskustellaan johtajan ja johdettavan välillä ja millaisia jännitteitä aiheesta keskustelemiseen sisältyy. Tutkielma tarjoaa näkökulmia työssäjaksamisesta keskustelemiseen johtajan ja johdettavan välillä sekä tietoa siihen liittyvistä relationaalisista jännitteistä. Tutkielma esittää johtamisvalmennuksissa ja työkykyvalmennuksissa hyödynnettävää tietoa tutkimuksen kohdeorganisaatiolle ja muille organisaatioille, jotka haluavat kehittää työntekijöidensä työhyvinvointia. Tutkielma toteutettiin tapaustutkimuksena suurelle asiantuntijaorganisaatiolle. Tutkielman aineisto koostui kahdestatoista teemahaastattelusta. Aineistoa analysoitiin teoriaohjaavasti relationaalisen dialektiikan viitekehystä hyödyntämällä. Tutkielma syventää aiempaa tutkimusta johtaja-johdettavasuhteen vuorovaikutuksesta ja siihen liittyvistä relationaalisista jännitteistä. Lisäksi tutkielma täydentää aiempaa tutkimusta johtamisen yhteydestä johdettavan työhyvinvointiin. Tutkielman tulokset osoittivat, että työssäjaksamisesta keskustelemiseen johtajan ja johdettavan välillä sisältyy suhteen sisäisiä ja ulkoisia vuorovaikutuksellisia jännitteitä. Suhteen sisäisinä jännitepareina havaittiin läheisyys–etäisyys, avoimuus–sulkeutuneisuus sekä johdettavan vastuu–johtajan valvonta -jänniteparit. Tulosten mukaan suhteen sekä fyysinen että koettu henkinen läheisyys vaikuttavat työssäjaksamisesta keskustelemisen määrään ja laatuun johtajan ja johdettavan välillä. Tulosten mukaan johdettavan viestintätyyli ohjaa sitä, kuinka avoimesti he puhuvat jaksamisestaan johtajan kanssa. Keskustelemisen avoimuutta koettiin edistävän läheisyys ja luottamus osapuolten välillä sekä omakohtaisuudesta kumpuava kompetenssi käsitellä työuupumusta. Johdettavien sulkeutuneisuuteen liittyy tulosten perusteella pelko keskustelun seurauksista ja se, etteivät kaikki koe jakamiselle tarvetta. Tulosten mukaan johtajilta edellytetään aktiivista puheeksi ottamista ja valmentavaa otetta johdettaviensa työhyvinvoinnin johtamisessa. Kuitenkin myös johdettavan oma vastuu korostuu aktiivisena toimijana työssäjaksamisestaan johtajalleen viestimisessä. Ulkoisina toimintaympäristöstä kumpuavina jännitteitä havaittiin organisaation tavoitteet–yksilön etu, muutos–pysyvyys sekä itsensä johtaminen–organisaation tuki. Tulosten perusteella työssäjaksamisesta keskustelemista kohdeorganisaatiossa haastavat liiallinen työn itsenäisyys, ei-toivottu sosiaalinen tuki johtajalta, rajallinen aika, muutokset tiimirakenteissa sekä johtajien rooliepäselvyydet