Elokuvafanien tiedonhankinta: yleisten kirjastojen merkitys

Tässä tutkielmassa tarkastellaan elokuvafanien tiedonhankintaa, tarkoittaen pääasiassa heille tärkeimpiä tiedonhankintakanavia ja syitä näiden kanavien käyttöön. Myös elokuvafanien elokuvien katsomis- ja hankintatapoja on eritelty. Sen lisäksi erityisesti yleisten kirjastojen merkitys ja rooli elokuvafanien harrastuksessa on otettu lähempään tarkasteluun. Aihetta lähestyttiin etsimällä siihen liittyvää teoreettista kirjallisuutta ja aiempia tutkimuksia. Tämän lisäksi pääasiallisena tutkimusmenetelmänä toimi verkkopohjainen kyselylomake, joka jaettiin Hikiset Leffanörtit -nimiseen Facebook-ryhmään. Elokuvafanin määritelmää sovellettiin ryhmän jäseniin. Vastaukset kerättiin maaliskuussa 2020 ja niitä kertyi yhteensä 55 kappaletta. Tutkimusaineisto vietiin SPSS-tilasto-ohjelmaan, jossa aineisto analysoitiin käyttäen pääasiassa erilaisia jakaumia, keskiarvoja ja ristiintaulukointia. Keskeisiksi tuloksiksi saatiin, että elokuvafanit käyttävät harrastuksessaan tiedonhankintakanavinaan enimmäkseen internetin kanavia. Etenkin sosiaalinen media ja elokuvasivustot nousivat käyttömäärissään muiden kanavien edelle ja niiden kautta tyydytettiin liki kaikki elokuviin liittyvät tiedontarpeet. Kirjastoja käytti suurin osa vastaajista, mutta käyttö oli pääasiallisesti epäsäännöllistä. Kirjastonkäytön pääsyyt olivat elokuviin liittyvän tiedon syventäminen sekä elokuvien etsintä. Tärkeimmiksi elokuvien hankintakanaviksi nousivat suoratoistopalvelut sekä elokuvien fyysinen ostaminen eri kanavia käyttäen. Myös kirjastot olivat viidesosalle vastaajista tärkeä elokuvien hankintakanava. Elokuvafanit käyttivät kirjastoja kuitenkin pääasiallisesti elokuvakirjallisuuden lainaamiseen sekä elokuvalehtien lukemiseen, ja sitten vasta elokuvien lainaamiseen. Kirjastojen käyttäjille elokuvavalikoimat ovat merkityksellisiä. Elokuvafanien tärkeimmät syyt hankkia elokuvat kirjastosta olivat valikoiman koostumus ja palvelun maksuttomuus. Etenkin vaihtoehtoisten ja harvinaisten elokuvien tarjontaa kiiteltiin ja niitä toivottiin lisää. Kirjastojen huonoimmiksi puoliksi taas nousi aineiston kehno kunto sekä liian rajoittunut valikoima. Kirjastot voisivatkin panostaa harvinaisempien vaihtoehtoisten ja klassikkoelokuvien tarjontaan sekä valvoa tarkemmin videoaineiston kuntoa. Tämän lisäksi, koska elokuvafanit eivät käytä kirjastoja elokuvasuositusten saamiseen, voitaisiin kirjastoissa järjestää kirjavinkkausten kaltaisia elokuvavinkkauksia