CLT suomalaisessa kerrostalorakentamisessa

Tässä kandidaatintyössä selvitettiin CLT:n ominaisuuksia rakennusmateriaalina sekä sen käyttöä suomalaisessa kerrostalorakentamisessa. Tutkimus pohjattiin seuraaviin tutkimuskysymyksiin: 1) Mikä on puun ja tarkemmin CLT:n asema suomalaisessa kerrostalorakentamisessa? 2) Mitä hyötyjä saavutetaan CLT:n käytöllä kerrostalon runkomateriaalina? 3) Mitä haasteita CLT-rakentamiseen kuuluu? Kysymyksiin pyrittiin vastaamaan mahdollisimman laaja-alaisesti käsittelemällä CLT:n valmistusprosessia ja materiaalin käyttöä sekä toteutuneissa, että suunnitteilla olevissa kohteissa. Myös CLT:n tuomiin rakennusaikaisiin ja suunnitelmallisiin haasteisiin, sekä sen hyötytekijöihin perehdyttiin tarkastelemalla aiempia tutkimuksia, standardeja, sekä käytännön kokemuksia toteutetuista rakennushankkeista. CLT-tekniikan hyödyntäminen rakentamisessa on verrattain uutta kansallisessa mittakaavassa, mikä näkyy toistaiseksi vähäisessä toteutettujen kohteiden määrässä. Tämä on osittain seurausta 1800-luvun alusta lähtien voimassaolleista paloturvallisuusmääräyksistä, jotka estivät yli 2-kerroksisen puurakentamisen 1990-luvun loppuun saakka. Vuonna 2018 viimeisen päivityksen saaneet rakennusmääräykset ovat kuitenkin entisestään tasoittaneet kerrostalorakentamisen kenttää puurakentamisen osalta. Massiivipuuelementtien paloturvallisuus onkin paremmalla tasolla, kuin yleinen käsitys tai aiemmat kokemukset perinteisestä puurakentamisesta antavat ymmärtää. Puun käyttöä rakentamisessa puoltavat nykyään tiukentuneet päästötavoitteet sekä valtadiskurssissa korostunut ympäristöajattelu, eritoten tavoitteet ihmisen tuottamien hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä. Puu on hiilinegatiivinen rakennusmateriaali, eli se sitoo painoonsa nähden enemmän ilmakehän hiilidioksidia, kuin sen jalostaminen vapauttaa. Tämän kannalta puu voidaan nähdä puhtaampana rakennusmateriaalina kuin betoni tai teräs, joiden kummankin valmistus kuluttaa merkittävästi energiaa, sekä aiheuttaa suuria määriä hiilidioksidipäästöjä. Puurakenteilla voidaan myös tutkimusten mukaan parantaa sisäilmanlaatua, sekä pienentää parempien lämmöneristävyysominaisuuksien ansiosta kerrostalon energiankulutusta. Puurakennustekniikan kehittyessä kansainvälisen tutkimustyön ja hyväksi koettujen rakenneratkaisujen myötä CLT on vakiintunut suosituimmaksi puukerrostalojen runkomateriaaliksi varsinkin monikerroksisissa kohteissa. Massiivipuulevyjen keveys ja jäykkyys mahdollistavat aiempaa korkeamman puukerrostalorakentamisen, sekä myös nopeuttavat sitä huomattavasti. Puurakenteen keveys ei kuitenkaan ole ainoastaan eduksi, sillä erityisesti välipohjien askelääneneristävyyden kannalta on jouduttu kehittämään useamman materiaalin liittorakenneratkaisuja, jotta kerrostaloasuntojen akustiset vaatimukset saataisiin täytettyä. CLT- tekniikan uutuus tuo mukanaan haasteita osin pienistä tuotantomääristä aiheutuvan korkean hinnan lisäksi myös kokemuksen puutteen muodossa. Tämä näkyy niin suunnittelussa, kokoonpanossa, kuin rakennuksen ylläpitoteknisissäkin seikoissa. Edellä mainituista hidastavista tekijöistä huolimatta CLT jatkaa uusimpien selvitysten mukaan vakaasti markkinaosuutensa kasvattamista suomalaisessa kerrostalorakentamisessa