Tehdasrakennukset muutoksessa: konfliktialttius ja sen hallinta

Tämä kandidaatintyö käsittelee Tampereen tehdasrakennusten korjaushankkeiden konfliktialttiutta. Tutkimus pyrkii selvittämään, miksi korjaushankkeissa ilmenee paljon konflikteja ja miten niitä voidaan hallita. Konfliktien kartoittaminen on tärkeää rakennushankkeissa, sillä riitatilanteiden vuoksi pitkittyvä hanke ja lukkiutuva riitatilanne voi pahimmillaan aiheuttaa suuria taloudellisia menetyksiä sekä pitkäaikaisia kiistoja maanomistajien, käyttäjien ja kaavoituslaitoksen välillä. Tämä työ on kvalitatiivinen tapaustutkimus, joka perehtyy konfliktitutkimuksen teorian kautta Tuomiokirkonkadun Pukutehtaan korjaushankkeeseen. Työssä tavoitteena on havainnollistaa korjaushankkeissa tyypillisesti esiintyvien konfliktitilanteiden luonnetta, niihin johtavia keskeisiä syitä ja hallinnan menetelmiä. Työn tutkimusaineisto koostuu tarkasteltavan kohteen asemakaavamuutoksen ja purkulupahakemuksen asiakirjoista, Tampereen teettämistä kaupunkikehityssuunnitelmista, rakennushistoriaselvityksistä, kuntotutkimuksista ja kahdesta haastattelusta. Näiden lisäksi tutkimuksen teoreettisena taustana käytetään konflikteja käsitteleviä tutkimuksia ja selvityksiä. Haastateltavista toinen oli Tampereen alueen jo eläkkeelle siirtynyt kaavoittaja ja toinen kiinteistönomistajan edustaja ja osallinen Pukutehtaan hankkeessa. Tutkimuksessa tarkasteltiin aineiston avulla korjaushankkeiden ristiriitatilanteita pienessä ja suuressa mittakaavassa. Pienen mittakaavan tarkastelu perehtyi Pukutehtaan tapaukseen ja selvitti, mitä konflikteille altistavia yksittäisiä menettelytapoja ja tilanteita kohteen korjaushankkeessa ilmeni. Suuren mittakaavan tarkastelussa saatiin selvitettyä tyypillisiä konfliktille altistavia tekijöitä Tampereella ja ratkaisumahdollisuuksia kaupungin mittakaavassa. Lähitarkastelussa selviää, että Pukutehtaan konfliktin keskeisimmät syyt ovat kaavoituksen byrokraattisen ja pitkäkestoisen prosessin ongelmallinen luonne sekä maakuntamuseon ja kiinteistön omistajan intressien ristiriita. Laajemmassa mittakaavassa konfliktille altistavia tekijöitä ovat kaupungin kehitystavoitteet ja kasvua edistävä toiminta sekä tehtaisiin liittyvä kulttuurillinen identiteetti. Tutkimus osoittaa myös, että konfliktit ovat luonteeltaan syklisiä ja niihin vaikuttavat voimakkaasti osapuolten vuorovaikutustaidot. Tässä tutkimuksessa listattiin konfliktitilanteen hallinnan periaatteiksi tilanteiden ennakointi, luottamuksen ja keskusteluyhteyden rakentaminen ja ylläpito sekä kompromissin tavoittelu neuvottelukeskeisellä suunnittelulla. Tulokset osoittavat, että konfliktitilanteiden ratkaisua ja ennaltaehkäisyä voi edesauttaa erittelemällä ja kartoittamalla mahdolliset riskitekijät konfliktille. Tilanteen kärjistymistä voidaan ehkäistä esimerkiksi osallistavalla suunnittelulla, jossa osapuolet otetaan mukaan suunnitteluun jo hankkeen alkuvaiheessa