Ystävyyskaupunkitoiminta suurten kaupunkien kaupunkidiplomatian ilmentymänä

Erilaisten alueellisten toimijoiden kansainväliset suhteet ovat saaneet tänä päivänä kasvavassa määrin huomiota. Erityisesti kaupungeilla katsotaan olevan kasvava rooli kansainvälisen politiikan kentällä, esimerkiksi ympäristöpolitiikan saralla New York on toiminut suunnannäyttäjänä muille kaupungeille. Kaupunkien edustamista kansainvälisen politiikan kentällä kuvataan termillä kaupunkidiplomatia. Suomessa kunnilla ja kaupungeilla on pitkän itsehallinnollisen perinteen johdosta yhä paremmat mahdollisuudet muodostaa suhteita ja osallistua kansainvälisellä kentällä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella, millaisena kaupunkidiplomatian instrumenttina ystävyyskaupunkitoiminta näyttäytyy. Tutkimus toteutettiin haastattelemalla Vantaan, Espoon ja Tampereen kaupungin kansainvälisyysyksiköiden päälliköitä. Puolistrukturoidulla teemahaastattelulla kerätty laadullinen aineisto analysoitiin sisällönanalyysillä. Tutkimuksen tuloksena havaittiin, että ystävyyskaupunkitoiminta suurissa kaupungeissa on hyvin kaupunkikohtaista. Toimintaa tapahtuu monilla eri tasoilla ja käytännöt ystävyyskaupunkitoiminnassa vaihtelivat kaupungin toimialoittain. Tästä syystä ystävyyskaupunkitoiminnan vaikuttavuutta on vaikea määritellä, eikä toiminta ollut suunnitelmallista. Kaupungit kokivat, että mahdollisuudet toimia kansainvälisesti ovat laajat. Resurssien niukkuus kuitenkin pakottaa kaupungit jakamaan resurssejaan sinne, missä niistä saadaan eniten hyötyjä. Ystävyyskaupunkitoiminta on yksi osa kaupungin kansainvälistä toimintaa ja ystävyyskaupungit ovat kaupungille yksi verkosto muiden joukossa. Rajallisista resursseista johtuen kaupunkien tulee laskea saavuttaako se suurimman hyödyn ystävyyskaupunkisuhteiden vai muiden verkostojen avulla. Kaupunkien ystävyyskaupunkiverkostot eroavat toisistaan niiden historiallisesti muodostuneista taustoistaan, osa kaupungeista on tänä päivänä täysin erilaisessa asemassa, kuin missä ne olivat ystävyyskaupunkisopimuksia solmittaessa. Tästä syystä osaa kaupungin ystävyyskaupungeista pidettiin muita yhteensopivimpana yhteistyöhön 2020-luvulla. Ystävyyskaupunkitoiminta näyttäytyy hyvänä kaupunkidiplomaattisena instrumenttina tapauksissa, joissa kaupungin tarpeet ja tavoitteet kansainväliselle toiminnalle ovat yhdenmukaisia ystävyyskaupunkien tarjoamien mahdollisuuksien kanssa. Tutkimuksessa löydettiin viitteitä kaupunkien kasvavasta diplomaattisesta merkityksestä. Tulevaisuudessa tutkimus voitaisiin kohdistaa kaupungin vaikuttamisen mahdollisuuksiin. Kaupungin toimijuuden poliittista ulottuvuutta voisi tutkia esimerkiksi haastattelemalla kaupungin poliittista johtoa