Sosiaalityön asiantuntijuus ja asema mielenterveyspalveluissa

Tämän tutkielman tarkoituksena on luoda yleiskatsaus mielenterveyssosiaalityöhön, sen asiantuntijuuteen sekä sosiaalityön asemaan mielenterveyspalveluissa. Tutkielman tavoitteena on selvittää, millaisia työtehtäviä mielenterveyssosiaalityöntekijöillä on, millaista asiantuntijuutta näihin työtehtäviin tarvitaan sekä millaisia so- siaalityön ja sosiaalityöntekijöiden asemat ovat mielenterveyspalveluissa ja niiden moniammatillisissa toimin- taympäristöissä. Tutkielma on kuvaileva kirjallisuuskatsaus ja tutkielmaa varten on analysoitu yhdeksän eri tieteellistä artikkelia aineistolähtöisen teemoittelun avulla. Mielenterveyden häiriöiden taustalla on useita sosiaalisia tekijöitä, jotka voivat liittyä sekä yksilöön ja hänen elinympäristöönsä, että laajempaan yhteiskunnalliseen kontekstiin. Mielenterveyden häiriöiden hoidossa tulee tunnistaa häiriön taustalla olevia sosiaalisia tekijöitä sekä häiriöitä ylläpitävä sosiaalinen noidankehä, jossa mielenterveyden häiriöihin liitetyt epäsuotuisat sosiaaliset seuraamukset pitävät yllä mielenterveyden häiriötä sairastavan kärsimystä. Suomessa mielenterveyssosiaalityö on perinteisesti nähty hoidon esteinä poistavana sekä toisten ammattilaisten työtä tukevana alana psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa huolimatta sosiaalis- ten tekijöiden keskeisyydestä mielenterveyshäiriöiden hoidossa. Mielenterveyssosiaalityöntekijöillä on useita erilaisia työtehtäviä, jotka ovat osittain päällekkäisiä muiden mielenterveyspalveluissa työskentelevien ammattilaisten kanssa. Tästä huolimatta sosiaalityöntekijät työsken- televät muiden ammattilaisten jättämissä raoissa yrittäen kuroa niitä umpeen. Sosiaalityöntekijöiden työtehtä- vissä korostuu asiakkaiden kanssa tehtävä työ ja etenkin heidän kokonaisvaltainen huomiointinsa. Sosiaali- työntekijät ovat usein moniammatillisten tiimien ainoita ammattilaisia, jotka ovat saaneet sosiaalialan koulutuk- sen. Sosiaalityöntekijät tarkastelevatkin asiakkaiden tilanteita eri näkökulmista kuin muut ammattilaiset. Sosi- aalityön käytännön työ näyttäytyy näkymättömänä muille ammattikunnille eikä mielenterveyssosiaalityöllä ole selkeää roolia mielenterveyspalveluissa, mikä tekee mielenterveyssosiaalityön määrittelystä vaikeaa. Sosiaalityöntekijöiden ja sosiaalityön asema mielenterveyspalveluiden toimintaympäristöissä on alisteinen terveydenhuollon työntekijöille ja toimintaympäristön medikaaliselle lähtökohdalle. Eriarvoinen asema näyttäy- tyy muun muassa alhaisempina palkkoina, huonompina uramahdollisuuksina, erilaisina palkkauskäytänteinä ja kahden eri systeemin välillä tasapainoiluna. Sosiaalityöntekijät kokevat olevansa aliarvostettuja työnanta- jiensa ja esimiestensä taholta, ja tällä on negatiivinen vaikutus sosiaalityöntekijöiden työhyvinvointiin. Moniam- matillisten tiimien työskentelyssä sosiaalityöntekijöiden panosta kuitenkin arvostetaan etenkin sosiaalityönte- kijöiden sosiaalisen näkökulman, kokonaisvaltaisen asiakkaan huomioinnin ja asiakaskeskeisyyden ansiosta. Sosiaalityöntekijät näyttäytyvät tarpeellisina mielenterveyspalveluiden toimintaympäristössä huolimatta heidän alisteisesta asemastaan. Sosiaalityöntekijät huolehtivat etenkin sosiaalisen näkökulman huomioonot- tamisesta, jonka muut ammattilaiset saattavat sivuuttaa. Mielenterveyden häiriöihin liittyy useita sellaisia sosi- aalisia tekijöitä, joiden huomiointi mielenterveyden häiriöiden kokonaisvaltaisessa hoidossa on tärkeää. Sosi- aalityön alisteista asemaa mielenterveyspalveluissa tulisi purkaa ja mielenterveyssosiaalityöntekijöiden työhy- vinvointiin tulisi kiinnittää huomiota, jotta sosiaalityöntekijät onnistuvat työssään myös tulevaisuudessa