Kaltoinkohtelu sijaishuollossa: Lastensuojelulaitoksiin ja ammatillisiin perhekoteihin sijoitettujen nuorten kokema kaltoinkohtelu

Tämän Pro gradu -tutkielman aihe on sijoitettujen lasten ja nuorten sijaishuollossa kokema kaltoinkohtelu. Tutkielma koostuu kahdesta osasta. Ensimmäinen osa on kirjallisuuskatsaus, jonka tarkoituksena on käsitellä aihetta aiemman tutkimuskirjallisuuden avulla ja toinen osa tutkimusartikkeli ammatillisiin perhekoteihin ja lastensuojelulaitoksiin sijoitettujen nuorten kaltoinkohtelukokemuksista. Tutkielmassa kaltoinkohtelu käsitetään laajasti paitsi yksilöön suoraan kohdistuvina henkisen ja fyysisen väkivallan sekä seksuaalisen häirinnän ja väkivallan toimina myös sijaishuoltopaikan toimintakulttuuriin ja rakenteisiin sidoksissa olevana väkivaltana. Sijoitettujen nuorten kokemaa kaltoinkohtelua tarkastellaan erityisesti nuoreen itseensä, sijoitukseen sekä nuoren terveydentilaan liittyvien tekijöiden mukaan. Tutkimuksen aineistona on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toteuttama Kouluterveyskysely 2019. Tutkimuksen kohteena ovat vähintään vuoden ammatillisiin perhekoteihin ja lastensuojelulaitoksiin sijoitettuna olleet nuoret (N=465). Sijaishuollossa koetun kaltoinkohtelun esiintyvyyttä ja jakautumista taustaominaisuuksien mukaan tarkasteltiin suorin jakaumin ja ristiintaulukoin. Tulosten mukaan yli puolet ammatillisiin perhekoteihin ja lastensuojelulaitoksiin sijoitetuista nuorista on kokenut jonkinlaista yksilöön suoraan kohdistuvaa kaltoinkohtelua. Lastensuojelun aikuinen on ollut tekijänä noin kolmasosan kaltoinkohtelua kokeneen nuoren kohdalla. Ulkomaalaistaustaiset, 4–6 vuotta nykyisessä sijaishuoltopaikassaan asuneet ja vähintään neljässä eri sijaishuoltopaikassa asuneet nuoret olivat kokeneet tilastollisesti merkitsevästi enemmän kaltoinkohtelua sijaishuollossa muihin sijoitettuihin nuoriin verrattuna. Tytöt olivat kokeneet muiden sijoitettujen nuorten tekemää kiusaamista ja väkivaltaa poikia enemmän, ja ulkomaalaistaustaiset, laitosnuoret sekä vähintään neljässä eri sijaishuoltopaikassa asuneet nuoret enemmän erilaisia rangaistuksia. Nuoren terveydentilaan liittyvät tekijät olivat yhteydessä niin sijaishuollossa koettuun kaltoinkohteluun kuin toimintakulttuuriin ja rakenteisiin sidoksissa olevaan väkivaltaan. Suomessa noin 1,5 prosenttia lapsista ja nuorista on vuosittain sijoitettuna kodin ulkopuolelle, mutta heidän elinoloistaan tiedetään varsin vähän. Sijoitettujen lasten ja nuorten kokeman kaltoinkohtelun tutkiminen auttaa tunnistamaan ja ehkäisemään sijoitetuille lapsille väkivaltaisia käytäntöjä ja toimintatapoja sekä kehittämään sijaishuoltoa entistä turvallisemmaksi paikaksi sijoitetuille lapsille