Luokanopettajien käsityksiä ja kokemuksia työkuormituksesta ja työuupumuksesta

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää miten alle kolme vuotta ja yli kolme vuotta työelämässä olleiden luokanopettajien käsitykset ja kokemukset työkuormituksesta ja työuupumuksesta eroavat. Halusimme myös selvittää, mitä tekijöitä luokanopettajat pitivät kuormittavina, sekä miten luokanopettajat määrittelivät työuupumuksen. Tutkimuksen taustateorioina toimi Michael Hubermanin (1992) malli opettajan työuran vaiheista ja opetusalan ammattijärjestön teettämä työhyvinvointikysely vuodelta 2017. Tutkimuksemme on luonteeltaan laadullinen. Aineistonkeruu on toteutettu haastattelemalla neljää työuran eri vaiheissa olevaa luokanopettajaa Tampereen seudulla. Aineistoamme voidaan pitää kaksiosaisena ja se koostuu työkuormituksen ja työuupumuksen osioista. Aineiston analyysi on toteutettu sisällönanalyysin keinoin: työkuormituksen osiossa on hyödynnetty teorialähtöistä sisällönanalyysiä ja työuupumuksen osiossa aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Luokanopettajien käsitykset työkuormituksesta ja työuupumuksesta ovat pääosin linjassa aikaisempien tutkimusten kanssa. Alle kolme vuotta työskennelleet luokanopettajat pitävät työssään kuormittavimpana opetuksen perustyötä, kun taas yli kolme vuotta työskennelleet kuvasivat perustyön automatisoituneen. Kokeneemmat opettajat kertoivat huolekseen pelon siitä, ettei tilanne muutu paremmaksi. Työuupumuksessa ei ollut ryhmien välillä merkittävää eroa. Luokanopettajat kertoivat työuupumuksen vaikuttavan paljon sekä työskentelyyn että arjessa jaksamiseen. Kolme opettajista oli kokenut työuupumusta ja kaksi hakenut apua työterveyshuollosta. Opetusala on ollut viime vuosina paljon esillä mediassa. Tutkimustulokset voivat auttaa ymmärtämään opettajien kokemaa kuormaa ja työuupumusta. Näin ollen myös työhyvinvointia voidaan kyetä edistämään entistä paremmin