Lapsen emotionaaliset itsesäätelytaidot ja sosiaaliset strategiat päivähoidon arkitoiminnoissa

A child's emotional self-regulation skills affects clearly on how he/she behaves, reacts and builds his/hers understanding in different kinds of everyday activities. This research focuses on examining how children's emotional self-regulation skills occur in the everyday activities in Finnish day care and how it will effect on the children's social strategies. There were two research problems: (1) How a child's emotional self-regulation skills occur in the everyday activities in day care? And (2) How emotional self-regulation skills occur in children's social strategies? The theoretical relation of the emotional self-regulation skills and day care's every-day activities were supported by several self-regulation related international researches and theories. Child's Social Strategies were operated through Reunamo's (2007) different views of the relationships between perception and environmental change -theory. The method of this research was quantitative. The data used in this study was a part of Reunamo's (2010) Orientation project which included evaluation of the children's skills (n = 862), child observations (n = 18 364) and interviews (n = 805). 892 different children of the 47 different day cares and 17 child minders participated in the project. The instrument of the child's emotional self-regulation skills was based on teacher's likert scale evaluation of how a child recognizes his/her own feelings and how he/she can deal with them. The data was analyzed by using t-test, correlation, cross tabulation and chi-square. The results of the research brought out that children who had good emotional self-regulation skills had more often a social target on themselves than other children. Good self-regulation skills improved their ability to recognize other children's feelings and affected how they adapted to new situations with others, and to participate eagerly and with initiative to different activities. The poor skills of emotional self-regulation appeared in the child's tendency to use his/her influence and willpower towards other children. They were also strolling everywhere, seeking and waiting more often than other children. The children with poor emotional self-regulation skills didn't get involved in the day care activities as often. Nor did they use their imaginations to role play as other children did. Their social strategies were more often uncertain in social situations and they did not know how to react on them.Lasten emotionaaliset itsesäätelytaidot vaikuttavat vahvasti siihen miten lapsi toimii, suhtautuu ja rakentaa ymmärrystään erilaisissa sosiaalisissa arjen tilanteissa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää miten lasten emotionaaliset itsesäätelytaidot näkyvät suomalaisessa päivähoidon arjen tilanteissa ja miten ne liittyvät lasten sosiaalisiin strategioihin. Tutkimusongelmia oli kaksi: (1) Miten lapsen emotionaaliset itsesäätelytaidot näkyvät päivähoidon arkitoiminnoissa? ja (2) miten emotionaaliset itsesäätelytaidot näkyvät lasten sosiaalisissa strategioissa? Emotionaalisten itsesäätelytaitojen ja päivähoidon arkitoimintojen välistä teoreettista suhdetta tuettiin useilla kansainvälisillä itsesäätelytaitoihin kohdistuvilla tutkimuksilla ja teorioilla. Lasten sosiaalisia strategioita operoitiin Reunamon (2007) hahmotuksen vaikuttamisen teorian pohjalta. Tämä tutkimus on luonteeltaan kvantitatiivinen. Aineistona on käytetty Reunamon (2010) Orientaatioprojektin valmista tutkimusaineistoa, joka koostui lasten taitojen arvioinneista (n = 862), havainnoinneista (n = 18 364) sekä haastatteluista (n = 805). Projektiin osallistui yhteensä 892 lasta. Lapset olivat iältään yhdestä seitsemään -vuotiaita. Tutkimukseen osallistuneita päiväkoteja oli yhteensä 47 ja perhepäivähoitajia 17. Lapsen emotionaalisen itsesäätelytaidon mittari perustui lasten taitojen arviointi -lomakkeeseen, jossa opettajat arvioivat likert-asteikolla sitä miten lapsi tunnistaa omat tunteensa ja osaa käsitellä niitä. Aineiston analyysi-menetelminä käytettiin t-testiä, korrelaatioanalyysia, ristiintaulukointia sekä khiin neliö -testiä. Tutkimuksen tuloksista selvisi, että hyvän emotionaalisen itsesäätelytaidon omaavalla lapsella oli selvästi muita lapsia useammin pääasiallisena huomionkohteena jokin sosiaalinen kohde, kuten toinen lapsi tai ryhmä lapsia. Hyvät emotionaaliset itsesäätelytaidot liittyvät myös lapsen kykyyn tunnistaa muiden lasten tunteita, sopeutua uusiin tilanteisiin muiden lasten kanssa, sekä osallistumaan innokkaasti ja aloitteellisesti eri toimintoihin. Heikot emotionaaliset itsesäätelytaidot näkyvät arkitoiminnoissa taas lapsen taipumuksena käyttää omaa vaikutusvaltaansa ja tahdonvoimaa muihin lapsiin. He myös kuljeskelevat, havainnoivat, etsivät ja odottavat muita lapsia enemmän päivähoidon arjessa. He eivät myöskään osallistu toimintaan tai leiki rooli- ja mielikuvitusleikkejä niin usein kuin muut lapset. Sosiaalisten strategioiden osalta heikot emotionaaliset itsesäätelytaidon omaavat lapset olivat epävarmoja miten eri sosiaalisiin tilanteisiin tulisi suhtautua