Maailma-kuoron ensimmäisen polven maahanmuuttajalaulajien kokemuksia kotoutumisprosessista sekä kuorotoiminnan merkityksestä

Kuorolaulaminen on suosittu harrastus, jonka vaikutuksia ja merkityksiä on tutkittu paljon. Eri tutkimuksissa kuoroharrastuksen on huomattu muun muassa synnyttävän sosiaalista pääomaa, toimivan hyvänä alustana läheisten sosiaalisten suhteiden luomiselle sekä lähentävän eri kulttuuritaustoista tulevia ihmisiä keskenään. Yhtenä sytykkeenä tälle tutkimukselle toimi se, että olin kiinnostunut kuoron mahdollisuuksista tuoda yhteen eri kulttuurisista taustoista tulevia ihmisiä. Maahanmuuttajien määrä Suomessa on ollut nousussa viimeisen kolmenkymmenen vuoden ajan, mutta aikuisten maahanmuuttajien kokemuksia kuorossa laulamisesta ei ole juuri tutkittu. Tässä tutkimuksessa olen selvittänyt puolistrukturoitujen teemahaastattelujen avulla, kuinka helsinkiläisen Maailma-kuoron kolme maahanmuuttajalaulajaa ovat kokeneet kuoroharrastuksensa ja millaisia merkityksiä sekä vaikutuksia Maailma- kuoron toimintaan osallistumisella on ollut heille. Haastatteluissa korostuivat haastateltavien kokemukset omista kotoutumisprosesseistaan sekä Maailma-kuorosta sosiaalisena ja musiikillisena yhteisönä. Erityisesti Maailma- kuoroon kohdennetuissa kokemuksissa kerrottiin kuoron eri osa-alueiden koetuista merkityksistä ja vaikutuksista. Tutkimuksen teoreettisina viitekehyksinä toimivat kotoutumisen ja sosiaalisen pääoman käsitteet. Haastateltavat ovat olleet suhteellisen hyvässä asemassa muuttaessaan Suomeen, ja he olivat haastatteluhetkellä melko tyytyväisiä sen hetkiseen kotoutumistilanteeseensa. Maailma-kuorossa laulamisella koettiin olevan kotouttavia vaikutuksia. Maailma-kuoron avoimessa ilmapiirissä koettiin olevan tilaa oppimiselle, itsensä toteuttamiselle ja verkostojen luomiselle. Yhteisö ja sen johtaja ovat kannustaneet osallisuuteen ja yhdessä tekemiseen. Tällainen ympäristö antaa erinomaisen tilan kotoutumiselle ja integraatiolle akkulturaatiostrategiana. Maailma-kuoro on haastatteluhetkellä kaikille kolmelle merkittävä harrasteyhteisö heidän arjessaan. Erityisesti yhdessä laulamisesta nautitaan. Haastateltavat kokivat Maailma-kuorossa laulamisen lisänneen heidän itseluottamustaan sekä antaneen useita onnistumisen ja ilon kokemuksia. Kuoron ilmapiiri koetaan yhteisöllisyyttä edistäväksi. Maailma-kuoro nähdään hyvänä paikkana tutustua kuorokavereihin, joiden joukosta on löytynyt myös merkityksellisiä ihmissuhteita. Muiden kuorolaisten kanssa ei kuitenkaan vietetty paljoa aikaa kuoron ulkopuolella. Osa haastateltavista koki yhteisöllisyyden osittain edistävän myös yhteisösuorituksia, kuten yhteisimprovisointia ja esiintymisiä.Choral singing is a popular leisure activity in Finland. There is plenty of research on the impact of choir singing on the singers. The studies have shown, for example, that participating in a communal choir as a hobby can create social capital as a by-product. A choir can also serve as an excellent platform for networking and creating meaningful relationships. Previous research in South Africa has indicated that choral singing can facilitate building better relationships with fellow choir members of different races, cultures and language backgrounds. The number of immigrants in Finland has been growing for the past 30 years. During this time, the integration of immigrants has been a popular subject in social studies in Finland. However, there is very little domestic research on adult immigrant choir singers in Finland. For this study I interviewed three choir singers of a Helsinki based choir Maailma-kuoro, using a semi-structured themed interview in which the interviewees shared their personal views and experiences on their choir as a social and musical collective. They also discussed their experiences of the implications of singing in Maailma-kuoro, and the different perspectives choir singing had on them. One of the focuses of the investigation was their integration process. The theoretical framework of this study is built on the concepts of integration and social capital. The results show that all interviewees are fairly satisfied with the state of their integration process in general, and they felt that singing in Maailma-kuoro has aided their integration process to some extent. The open atmosphere in Maailma-kuoro has created a space for learning, self-fulfillment and social networking. Moreover, both the community and the choral director encourage singers in being active members of the group. This type of environment is known to support integration as an acculturation strategy. Maailma-kuoro is an important community for the interviewees, even though they reported not spending much time with choir members outside the choir. Singing together in particular is perceived as enjoyable. Furthermore, singing in Maailma-kuoro has provided multiple experiences of achievement improving self-esteem. The choir is seen as a relatively easy place to mingle with fellow choir members. All singers reported finding a few meaningful relationships within the choir. Some felt that the sense of community in Maailma-kuoro promoted the group’s ability to perform better in situations such as improvisation or artistic performance