Ei tarupajasta, ei kirjailijan pöydältä : siirtoväelle suunnattu propaganda Maan Turvan radio-ohjelmissa vuosina 1939-1940

Suomen propagandakoneisto oli talvisodan syttyessä keskeneräinen, minkä takia Maan Turva -järjestö sai lähes valtiollisen propagandistin roolin. Maan Turva perustettiin Akateemisen Karjala-Seuran aloitteesta syksyllä 1939, ja sen tarkoituksena oli mielialan ylläpitäminen ja vihollisen propagandan torjunta. Siirtoväki oli järjestön propagandan tärkein yksittäinen kohderyhmä. Tarkastelen tutkimuksessani mihin Maan Turva pyrki propagandallaan, millaisten narratiivien varaan se oli rakennettu ja millaisia keinoja propagandassa käytettiin. Lisäksi tutkielmassani selvitetään, kuinka siirtoväki omana kohderyhmänään vaikutti propagandasisältöihin. Tutkielman aikarajaus 10.11.1939–29.5.1940 on aktiivisia sotatoimia laajempi, minkä tarkoituksena on tarkastella sotaa laajempana ilmiönä ottaen huomioon myös rauhaan palaamisen tuomat ongelmat. Tutkielmani tärkeimpänä lähdeaineistona ovat Maan Turvan laatimat käsikirjoitukset radio-ohjelmien sisällöistä. Käsikirjoitukset jakautuvat pääasiallisesti kolmeen eri ohjelmaformaattiin, jotka ovat Lapatossun pakinat, Siirtoväen kirjelaatikko ja Maanantaikerho. Olen kytkenyt käsikirjoitukset osaksi suurempaa kokonaisuutta hyödyntämällä lähetysten ohjelmakuvauksia, joissa on listattu lähetyksissä esitetty musiikki sekä vierailevat puhujat. Muina alkuperäislähteinä olen käyttänyt Maan Turvan tarkkailuraportteja sekä tutkimusajankohdan propagandakirjallisuutta. Tutkielma osoittaa, että myös talvisodan aikana oli systemaattisesti tuotettua propagandaa, jolla pyrittiin hallitsemaan siirtoväen mielialoja. Liian moninainen kohderyhmä oli propagandalle haaste, mikä söi erikoisohjelman vaikuttavuutta. Propagandalle oli tyypillistä valikoida ja suodattaa käsiteltyjä aiheita, mutta suora valehtelu oli käytössä vain poikkeustapauksissa. Mielialavaikuttamisen tärkein tavoite oli vahvistaa kansan yhtenäisyyttä ja auttaa siirtoväkeä arkisissa haasteissa. Tavoite yhtenäisyydestä ja propagandan neutraalista linjasta painui paikoin oikeistolaisen eetoksen alle