Joukkuepalloilutoiminta Suomen urheilulukioissa : keskitetystä harjoittelusta kilpailullisiin sarjoihin

Suomalaisissa urheilulukioissa on viimeisen vuosikymmenen aikana yleistynyt ilmiö, jossa urheilulukioiden opiskelijat muodostavat palloilujoukkueita, jotka pelaavat valtakunnallisia kilpailullisia sarjoja. Urheilijoiden harjoittelu on keskitetty opiskelupäivän yhteyteen ja ympärille on luotu ammattimainen ympäristö tukemaan urheilijan ja lajikulttuurin kehitystä. Joukkueet eivät ole muodostuneet pelkästään oppilaitosten ympärille, vaan niiden organisaatiorakenteet ja toimintatavat on rakennettu yhteistyössä lajiliittojen, seurojen ja kuntien kanssa. Julkisen sektorin oppilaitosten sekä kolmannen ja yksityisen sektorin urheiluorganisaatioiden yhteistyö on osa ajankohtaista hybridisaatiota, jossa sektoreiden väliset toimintatavat lähenevät toisiaan. Lisäksi joukkuelajien harjoittelun keskittäminen opiskelupäivien yhteyteen on osa harjoittelun ja organisaatioiden ammattimaistumista. Tutkimuksen tarkoituksena on kartoittaa, mihin Suomen urheilulukioihin on perustettu opiskelupäivien aikana yhdessä harjoittelevia ja kilpailullista sarjaa pelaavia palloilujoukkueita. Lisäksi tutkimuksessa selvitetään, millaisia muita yhteistyömalleja opiskelupäivän yhteyteen keskitetyn harjoittelun toteuttamiseen on kehitetty. Tämän jälkeen tutkitaan näiden toimintakokonaisuuksien organisaatiorakenteita ja tavoitteita. Tutkimus on toteutettu lähettämällä ensin kaikille Suomen urheilulukioille taustatietokysely, jossa kartoitetaan ilmiön mukaista toimintaa lukiossa. Tämän jälkeen taustatietokyselystä saatua aineistoa on syvennetty taustatietokyselyyn vastanneiden asiantuntijoiden teemahaastatteluilla. Suomessa toimii tällä hetkellä kahdeksan urheilulukioiden kansallista kilpailullista sarjaa pelaavaa palloilujoukkuetta. Lisäksi urheilulukioissa esiintyy seitsemän joukkuepalloiluryhmää, jotka harjoittelevat yhdessä vähintään viisi kertaa viikossa opiskelupäivien yhteydessä. Toimintakokonaisuuksien organisaatiorakenteet on rakennettu lajiliitto- tai seuravetoisesti ja niistä on muodostunut hybridisaatiota ilmentäviä verkosto-organisaatioita. Kolmannen sektorin lajiliittojen ja urheiluseurojen ammattimaistuessa ne ovat lähentyneet julkisen sektorin oppilaitosten kanssa ja kehittäneet uusia toimintamalleja urheilulukioiden ja -akatemioiden luoman väylän avulla. Toimintakokonaisuuksien päätavoitteita ovat yksilöiden kansainvälinen ammattilaisuus ja lajin hyöty. Lisäksi koko toiminnan taustalla on urheilijoiden itsenäistymiseen ja urheilullisten elämäntapojen omaksumiseen tähtäävä yhteiskunnallisen kasvatuksen ajatus.During the last decade in Finnish sport high schools have become more common the phenomenon, where the students of the sport high schools constitute ball sport teams, which play national competitive leagues. The practices of athletes have centralized to the connection of study days and for around of them have built a professional environment to support the development of athletes and sport culture. The teams have not been constituted just around the sport high schools, because their organisational structures and procedures have built in cooperation with federations, sport clubs and municipalities. The cooperation of public sector’s schools and the third and private sector’s sport clubs is part of the current hybridization, where the procedures of sectors come closer of each other. Furthermore, the practicing centralization to the connection of study days is part of the professionalization of practicing and organizations. The aim of this research is survey, where in Finnish sport high schools have established ball sport teams which practice together during the school day and play competitive leagues. In addition, this research will find out, what kind of other ways of centralized practice to the connection of school days have built. After that, the research will research the organizational structures and targets of these operation models. The research have made, at first by sending the background survey to the all Finnish sport high schools, where find out the activity of this phenomenon in high school. After that, the data of the background survey have made deeper by the theme interviews of professionals who answered to the background survey. At the moment in Finland there are performing eight sport high school ball game teams, which play in competitive leagues. In addition, sport high schools have seven ball game groups, which are practicing together at least five times in a week during the school days. The organizational structures have built with federations or sport clubs and they have become connection organizations which typify hybridization. In professionalization of the third sector federations and sport clubs, they have become closer to the public sector’s schools and develop new operation models by using the path that sport high schools and sport academies have made. The main targets of the operation models are individuals’ international professionalism and the benefit of the sport. In addition, in the background of the whole activity is the social education thought of growing athletes’ independence and athletic lifestyle